Ensimmäisenä kuitenkin laitettiin ihmiset ilman koiria erottelemaan osa lampaista pois. Pikkuiset karitsatkin osaa olla yllättävän vikkeliä ja itsepäisiä ja juoksennella isompien mahojen alta ym. Lopulta kuitenkin saatiin poistetut siirrettyä pyöröaitaukseen talteen kun käytettävä lauma jätettiin isompaan aitaukseen. Täytyy sanoa että erottelu pois lukien kaikki muu olisi ollut helpompaa koiran kanssa - jopa ihan aloittelevan. Ei oikein pikkuiset uskoneet kun yritin sanoa että puren jos et liiku.
Ensimmäiselle kierrokselle mennessä Aulis pääsi jotenkin karkaamaan ilman että kumpikaan sai napattua liinasta ja kävi vähän järjestelemässä lampaita ensin, mutta sain ihan kohtuullisesti sen pysäytettyä ennenkuin se ehti rakennella mitään valtavaa kaaosta. Ajo itsessään sujui hyvin, paitsi että yksi lammas päätti että ei huvita liikkua. Aulis yritti ensin vain haukkua, sitten se yritti vaan kaarrella ja katsoa sitä pois ja päässä raksutti että mitenhän ton saisi liikkeelle. Ei auttanut viimeisenä keinona kokeiltu persvillojen näykkääminenkään. Lopulta kouluttaja päätti että jätetään siihen ja jatketaan muun lauman kanssa, mutta ei suostunut pikkuinen paimenpoika tähän, vaan ajettuaan pari metriä muuta laumaa ahdistui karkulaisesta ja yritti syöksyä takaisin tätä hakemaan. Tässä kohtaa tosin lammas ymmärsi tulla mukaan. Kun päästiin nurkkaan, kävi Maija keräämässä kyseisen lampaan pois häiriköimästä. Käännös sujui ihan ok, vaikka lähdinkin väärään suuntaan kun piti kääntyä 180 astetta niin että itse kävelen lauman läpi, käännyinkin väärin ymmärtäneenä 120 astetta. Toisella kierroksella ohje mulle oli jo selkeä, mutta koira tuntui hetkeksi unohtavan katsoa että mihin suuntaan mä menen ja ei mennyt kunnolla lampaiden taakse vaan ajoi ne hieman sivuun ensin mutta kyllä sitten melkein itse siirtyi ajamaan ne mulle. Itse ajaminen meni aika hyvin ja hitaissa askellajeissa, hieman joutui pysäyttelemään ettei lampaat paina ohi, mutta parempaan suuntaan. Hitaassakin liikkumisessa viettiä vähän purkautuu haukkumiseen kun ei saa ryntäillä, mutta tämä luultavasti jää aikanaan pois itsestään. Ajoista poistumiset meni kohtuullisesti, vaikka Aulis kyllä kummallakin kerralla oli sitä mieltä että lampaat pitää ottaa mukaan ja yritti syöksyä niitä hakemaan.
Flankeissa tänään pyrittiin siirtämään koiraa vain vähän ja pysäyttämään. Aitauksen sisään tulo oli tällä kertaa erinomaisen hallittu, tähän pitää edelleen panostaa. Periaatteessa Aulis on helpompi pysäyttää seisomaan, mutta lienee kuitenkin parempi opettaa maahan, koska silloin näkee selkeämmin että onko se reagoinut käskyyn ja aikooko se pysyä. Seisomaan pysäyttäessä etenkin jos sauvasta paine ei tullut tarpeeksi kauas eteen meinasi herkästi lähteä saman tien flankkaamaan toiseen suuntaan. Ja oli muuten jätkä taas kuumana, mutta yllättävän hyvin hallittavissa kuitenkin. flankeissakin alkaa olla jo (etenkin oikeaan, vasen edelleen huonompi) sen verran kokoa, että liinan päähän ei meinaa kyllä tarpeeksi nopeita ihmisiä löytyä. Tästä harjoituksesta pääsin poistumaan löysällä liinalla ilman yhtään syöksyä pois aitauksesta, mutta ei se mitään kaunista katsottavaa tai kuultavaa ollut. Koira käveli koko matkan pois lampailta portille asti mun edessä takaperin ja haukkui.
Yleisfiilis näistä treeneistä kuitenkin tosi hyvä, tällä kertaa jätkä teki ihan koko ajan töitä eikä kertaakaan siirtynyt sijaistoiminnoille syömään paskaa ja heinää tai haistelemaan ympäriinsä eikä käynyt edes napsimassa liinan päässä roikkuvaa apuohjaajaa. Pari kertaa kävi juoksemassa sinne ja takaisin katsomassa että kukas tää oli, mutta muuten keskittyi hienosti hommiin. Ja oli tällä kertaa alkutempoilun jälkeen intensiivisyydestään huolimatta oikein hyvin hallittavissa (omaan tasoonsa nähden). Ääntä kyllä riitti, mutta ehkä se vähenee aikanaan kun poika alkaa paremmin tajuta mistä on kyse.
Nyt pitää jatkossa keskittyä:
- Liikkumaan itse selkeästi, tällä kertaa toinen kierros meni jo melko hyvin
- Muistamaan, että jos tilanne meinaa karata, niin pysäytetään koira ja mietitään hetki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti