31.12.05

Kuulolla kaukoissa!

Eilen illalla ja tänään aamulla ruokakupilla otettiin kaukoja, koska niissä oli kuulolla olemisessa ollut hieman ongelmia. Eilen iltaruualla otettiin maahan-istu-seiso ja aamuruualla istu-maahan-seiso ja kumpikin tällä kertaa onnistui ilman ongelmia pidemmänkin sarjan yhteydessä. Ennen oli opeteltu vain jättöasennosta seisomaan nousemista. Vielä kun saisi seisomasta maahanmenon toimimaan edes vähän järjellisesti. Onnistumisen tunteita kuitenkin vaihteeksi.

29.12.05

Ruudun jatkokurssi

Sama kenttä kuin eilen, mutta ruutu laitettiin paremmin valaistuun kohtaan ja palkaksi valittiin tällä kertaa hangesta paremmin näkyvä punainen narupallo. Ihan kaikki ei taaskaan mennyt kuitenkaan käsikirjoituksen mukaan. Kuudessa toistossa kahdella paikallaistuminen oli ilmeisesti liian epämiellyttävää. Tosin kenttä on lumisena ja jäisenä vähän epätasainen ja luulen, että nouseminen ja perään lähteminen johtui siitä, että mielestäni taisin kävellä itse vähän haparoiden ja horjahdella kummallakin kerralla, kun Ella lähti hiipimään perään. Tietty sen pitäisi kestää vaikka kärrynpyöriä tekisin, kun on kerta käsketty istumaan, mutta se taas on ihan toinen tarina. Jokaisella kuudella kerralla Ella meni suoraan ruudun takareunaan niinkuin pitikin, mutta jostain syystä sekä ensimmäisellä että toisella kolmen toiston sarjalla palkka ei ollutkaan niin kiva - se löydettiin kyllä, mutta sitten alkoi merkit kiinnostaa enemmän. Taisi olla pettymys, kun siellä ei ollutkaan Wilson US Open ja merkit on aina olleet hauskoja juttuja. Erittäin positiivista oli, että vaikka ruutuun lähetyksiä tehtiin kahdesta eri suunnasta, niin matka suuntautui aina ruudun takareunaan myös vaikka viidennen ja kuudennen toiston välissä vaihdettiin lähetyssuuntaa ja melkein pessimistinä odotin, että viimeisellä toistolla palloa jäätäisiin etsimään ruudun vasemmasta reunasta, jossa se oli ollut toiseksi viimeisellä kerralla.

28.12.05

Ruudun alkeita

Tänään töiden jälkeen otettiin neljä kappaletta tekniikkakartioita ja tennispallo mukaan, että voitaisiin palautella mieliin ruutua. Kaikki ei mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan johtuen varmaan suurimmaksi osaksi välineiden ja olosuhteiden yhdistelmän huonoudesta. Luminen vaaleanvihreä tennispallo huonosti kellertävillä valoilla valaistulla lumikentällä ei ole oikein kovin hyvin näkyvä kohde. Ruutu kyllä löytyi joka kerta, mutta palkkaa joutui etsimään tosissaan. Ekalla yrityksellä tosin sitä piti etsiä vähän kauempaakin, kun ei ruudusta löytynyt ja korvatkin ilmeisesti tippui matkalla kun piti yrittää jäljestää ruudusta karannutta tennispalloa. Käsittämätöntä oli myös se, että ruutuun ei voinut mennä aluksi suoraan, vaan tehdä omituinen koukku oikean kautta, joka tosin väheni vähän lyhyemmältä matkalta. Kylmässä hangessa istuminen pallon vientiä odotellessa sujui yllättävän hyvin, aluksi meinasi yhden kerran lähteä pallon perässä mukaan, mutta muuten istuskeli siivosti. Talven ajaksi täytyy ilmeisesti kaivaa tummanpunainen narupallo jostain, jos se näkyisi lumihangesta paremmin. Päivänvaloa ei valitettavasti ihan vielä ole käytettävissä ja hyvin valaistulla kentällä ei viitsi treenata luistelijoiden seassa.

Iltaruualla otettiin vielä minuutin paikallaistuminen, jossa ei ongelmia.

27.12.05

Asennot järjestykseen

Tänään oli teemana taas eri asennot sekä pysähdyksinä seuraamisesta idaria varten että iltaruualla kaukoja varten. Maahanmeno ja seisominen ei tunnu koskaan menevän sekaisin, mutta istuminen päätyi edelleen pari kertaa maahan, joten sitä lienee edelleen syytä treenata enemmän kuin muita. Pitää kuitenkin ottaa seisomista ja maahanmenoakin sen verran, ettei tule sitten myöhemmin ongelmia, ettei Ella osaisikaan enää muuta kuin istua. Täytyy oppia kuuntelemaan mikä se käsky oli. Paikalla seisomista pitää vähän myös harjoitella, kun kovin helposti tuntuu nykyään taas kääntyvän jos erehtyy kulkemaan ohi liian läheltä. Idarissa ongelmaa ei tosin pitäisi olla, kun siinä kierretään vaan iso rinki, mutta ei kai haittaa vaikka osaisi seistä kaikissa tilanteissa.

Kaukoissa oli vähän vastaavaa ongelmaa, että ei oikein aina osata yhdistää oikeaa käskyä. Aloitin AVO:n kaukoilla maasta istu-maahan-istu-maahan, jonka jälkeen seiso, mutta pitihän se arvata, että istumaan nousi. Käskin takaisin maahan ja pienen tauon jälkeen seisomaan, niin johan onnistui, kun ei tullut vaihdot lihasmuistista vaan tuli kuunneltua ja katsottua että mitä se setä siellä huutelee ja huitoo. Pitää vaan alkaa yhdistää sitä seisomista kuvioihin, että oltaisiin kuulo päällä eikä vaan sahata asentoja vanhasta muistista.

Agilityharjoittelu on kevään osalta vielä vähän auki, täytyy katsoa löytyykö TSAU:lta pienryhmäpaikkaa.

26.12.05

Pientä kivaa

Treenaus taas vähän vähäistä. Kuten eilenkin, metsässä juoksentelun lomassa otettiin ihan muuten vain keppien ja käpyjen etsimistä risukoista. Voisi ainakin kuvitella, että niistä on hyötyä nenän käyttöön tunnaria ajatellen.

Kinkunsulatuskisat sitten jätettiin väliin, kun oli parempaa tekemistä kuin oleilla pari tuntia kylmällä hallilla eikä oikein jaksanut agility kiinnostaa. Päädyin myös lopullisesti siihen tulokseen, että TSAU:n johtokunta saa jatkaa ilman minua. Syitäkin on, mutta ne ei kuulu tähän. Katsotaan löytyisikö kadonnut agility-motivaatiokin jostain.

25.12.05

Luoksetuloa

Eilen ja tänään päästiin pitkästä aikaa valoisan aikaan ulos ja kohennettiin kuntoa juoksentelemalla vapaana metsässä. Kunnonkohtousta tarvitaankin ja ilmeisesti mammaloman aikana myös koordinaatio on hiukan kärsinyt, koska ketteryys ja koordinaatio ei ole ihan sillä tasolla kuin ennen lomaa, mutta paranee koko ajan.

Pitkästä aikaa myös harjoiteltiin ulkona hieman, aiheena luoksetulo ja tietysti siihen liittyvät pysähdykset. Tällä kertaa pysähdys tosin vain kerran ja sekin vain seisomaan. Meni sen verran hyvin, että ei ollut aihetta toistoille. Perille asti otettiinkin sitten muutama kerta. Yhden kerran nousi seisomaan jätettäessä, mikä korjattiin sitten vaan palaamalla takaisin ja aloittamalla alusta. En tiedä onko loman aikana joku muu ottanut jotain hieman huolimattomasti ja antanut lintsata kunnollisista perusasennoista vai oliko tennispallo vaan pitkästä aikaa niin hauska juttu, ettei oikein meinannut oikea perusasento muistua mieleen. Palkkaa ei kyllä sellaisilla puolen metrin päässä 45 astetta vinossa olevista asennoista saa ja treeni lopetettiin, kun tuli eka täydellinen perusasento ilman korjailuja, josko vaikka jäisi mieleen.

Aiempi olosuhdeherkkyys näyttää kaikonneen hieman ja Ella suostui jopa menemään lumeen maahan, ehkä voisi niitä luoksetulon pysähdyksiä maahankin treenata ihan ulkona talvellakin.

Tällä hetkellä olen sen verran täynnä TSAU:ta, että mietin vielä huvittaako kinkunsulatuskisoihinkaan lähteä..

22.12.05

Lepo

Tänään vietettiin lepopäivää. Käytiin vaan lenkillä ja iltaruualla otettiin 1,5 minuutin paikallamakuu, joka suoritettiin ihan mallikkaasti toisella käskyllä. Eka käsky maahan vaan jäi kuulematta, kun alkoi sopivasti ravistuttaa.

21.12.05

Ella istuu Ella makaa

Tänään tehtiin illalla vähän pidempi treeni ihan ekaa kertaa mammaloman jälkeen. Ohjelmassa idioottiringin osat ja luoksetulon pysähdykset siinä määrin kuin niitä nyt sisätiloissa voi ottaa. Lopuksi otettiin vielä palloleikkinä vähän kaukojen seisomista.

Idarin pysähdykset meni ekalla kerralla ihan hyvin, mutta istuminen tuntuu epävarmalta ja ajoittain sekoittuu kumpaan tahansa muuhun asentoon. En ole ihan varma pitäisikö treenata kaikkia erikseen eri treenikerroilla vai jatkaa siten kuin idarin olen aiemminkin treenannut eli treenata asentoja sekaisin samalla kertaa niin että koira oppii oikeasti kuuntelemaan mitä sanotaan. Koska ongelma on vain istuminen, voi olla että olisi järkevää treenata istumista yksinään ja kun se onnistuu varmasti ottaa sekatreeniä. Yleisesti ottaen seuraamisessa myös tuntuu olevan vähänkin pidemmällä suoralla väljyyttä, vaikka paikallaan perusasennot on hyvät. Täytyy kaivaa naksu esiin ja säätää seuraaminen kohdilleen. Luoksetulon pysähdykset toimi hyvin, erityisesti maahanmeno parketilla on hieman koomisenkin näköistä kun koira menee vauhdista nelipyöräluisussa maahan.

Lopuksi otettiin ihan leikkimielellä kaukojen alkeita pallon kanssa taakse palkaten. Tällä tapaa seisomasta maahanmenokin on oikein mallikas. Saisi vaan yhdistettyä saman viretilan ja tekniikan yleisesti suoritukseen myös kun pallo ei ole kädessä.

Myöhemmin illalla pienen lepotauon ja sulattelun jälkeen kokeiltiin liikkeestä istumista muutama toisto ja yksinään harjoiteltuna ei yrittänyt kertaakaan muita asentoja. Pitänee kokeilla seuraavaksi taas muiden asentojen kanssa yhdessä.

Iltaruualla minuutin paikallamakuu.

20.12.05

Lähtötason kartoitus jatkuu

Aamupalalla otettiin AVO-kaukot kertaallee läpi ja menivät teknisesti varsin mallikkaasti, mutta hieman hitaasti. Seisomisia ei vielä otettu, tällä hetkellä vielä kartoitetaan lähtötasoa ja mikä on unohtunut mammalomalla - näillä näkymin ei juuri mikään.

Iltapalalla jatkettiin kaukoja ja mukaan otettiin seisomiset. Istumasta seisomaan ja maasta seisomaan sujui melko mallikkaasti ainakin lyhyeltä etäisyydeltä. Seisomasta istuminenkin sujui opetetusti, mutta seisomasta maahanmeno on iso murhe. Periaatteessa tosin mietityttää istu-seiso-istu -yhdistelmäkin siinä mielessä, että jos koira istuu siirtämällä etujalkoja taakse päin ja nousee ylös siirtämällä takajalkoja taakse päin, niin yhteensä tapahtuu jonkin verran liikettä taaksepäin. Lähinnä mietin, että pitäisikö pieni etujalkojen siirto hyväksyä istumasta ylös noustessa, jolloin liike tasoittuisi.

Seisomasta maahanmeno vaatii paljon työtä, mikä on sinänsä tylsää, että kun on siirtymässä ylempiin luokkiin ja liikkeet monipuolistuu, pitäisi taas opettaa koira menemään maahan..

19.12.05

Tunnarikokeiluja

Ella ei kuulemma olekaan tuhdissa kunnossa vaan 'hyvässä lihassa'. :)

Tämän illan teemana oli tunnari, joka aloitettiin ihan vain viedyn tikun palautuksesta. Ilmeisesti pariin kuukauteen mitään ei ole noudettu paitsi tennispalloja, mutta niiden noutaminen ei yleensä ole kovin muodollista. Harjoiteltiin ihan mukavasti sisätiloissa. Ensin jätin Ellan istumaan ja vein tikun itse ihan näkyviin. Ekalla toistolla haki ihan hyvin, mutta sylki tikun palauttaessa jalan viereen. Laitoin tikun takaisin suuhun ja palkkasin vasta siitä. Toinen toisto olikin ihan täydellinen. Tikun viemisen odottelussa ja perusasennoissa ei juuri ollut korjattavaa. Pari toistoa tehtiin niin, että Johanna vei tikun kulman taakse olohuoneeseen piiloon ja harjoiteltiin myös selin kääntymistä. Ainoa valituksen aihe oli se, että ensimmäisellä kerralla tikku heilui epämääräisesti suussa ja ote oli päästä. Toisella toistolla otekin oli jo kunnollinen.

Ilmeisesti tämä asia taas muistui mieleen ja pitää alkaa harjoitella ihan oikeasti tikun erottamista muista, mikä on pelottavaa. Aikanaan pystyi aina luottamaan että oikea tikku tulee, mutta nykyään jännittää, kun yhden kerran on ohjatuissa treeneissä kolmesta tikusta valinnut pitkän arpomisen jälkeen väärän juuri kun olin sanonut, että pitäs mennä ihan hienosti ja nyt eteneminen jännittää, kun liike tuntuu juttujen perusteella olevan erittäin vaikea korjattava, mutta ei kai se ilman harjoitteluakaan varmaksi tule.

Iltaruualla otettiin vielä huima puolen minuutin paikallamakuu ohjaaja viiden metrin päässä ja ruokakupin vieressä. Sujui mallikkaasti, mutta turha ottaa liian pitkiä heti pitkän treenitauon jälkeen, yritetään saada nyt pelkkiä onnistumisia.

18.12.05

Kotona taas

Pitkän mammaloman jälkeen Ella tuli taas kotiin vähän ennen kello 20:tä. Jälleennäkeminen oli riemukas ja kiire kotiin valtava, kun oli parkkipaikalla tajunnut missä ollaan. Pojat ilahtuivat myös Ellan kotiinpaluusta. Jalo palautui ruotuun välittömästi, Into sen sijaan on ollut vähän innokkaampi ja Ella onkin saanut esitellä mielin määrin kauniita hampaitaan. Äänistä päätellen niitä esitellään taas parhaillaan. Ella vaikuttaa olevan ihan normaali itsensä, vaikka onkin hieman tuhdissa kunnossa. Vaatii kuntoilua.

Mitä TOKOon tulee, niin olihan sitä pakko heti kokeilla, että onko ihan kaikki unohtunut. "Sivulle", sekunnin mietintä ilmeellä "kuulostaa tutulta", lamppu syttyi päässä ja erittäin hyvä perusasento. Hieman seuraamista ihan tiiviisti, mutta vasemmalle käännöksissä nousee takajaloilleen ja päätettiin maahanmenoon. Sekin meni ihan hienosti, vaikka tuli sanottua väärällä painolla kun on tottunut poikia käskyttämään viimeaikoina. Iltaruualla otettiin ihan lyhyt paikallamakuu, joka meni niin mallikkaasti, että vaikeustasoa taidetaankin alkaa nostaa melko pian.

Hieman aiemmin katselin, kuinka taas ollaan normaalitilassa - Ella kuningattarena sohvalla ja pojat lattialla tarkan valvonnan alaisina.

15.12.05

Harjoittelua lainakoiralla

TSAU:n tapaninpäivän kinkunsulatuskisoja odotellessa piti malttamattoman ohjaajan käydä kokeilemassa miltä agility tuntuu pitkän tauon jälkeen. Sama seura ja epäviralliset glögikisat kyseessä, koirana omasta kodista löytyvä keskikokoinen villakoira Jalo. Lähtöviivalla jännitti pitkästä aikaa erityisesti, kun Jalo ei ole mitenkään erityisen helppo tapaus, mutta ilmeisesti puuttuvat kivekset parantavat kuuloa ja radalla mentiin hieman liiankin kuuliaisesti ja koiran pyytämät varmistukset hidastivat vauhtia jonkun verran. Tuloksena nolla ja voitto avoimesta luokasta. Osansa parempaan kuuliaisuuteen saattaa olla tietysti myös puuttuvien pallien aiheuttama nälän tunne ja broilerpullat. Myös Into yllätti positiivisesti tekemällä ihan oikean tuloksen.

Nyt odotetaankin innolla, että Ella tulee kotiin, niin päästään tapaninpäivänä kokeilemaan muistaako se agilitystä mitään.

14.12.05

Tähtäimessä VOI(voi)

AVO-luokan liikkeet oli kesällä sillä asteella, että olisi ollut suuri yllätys, jos viimeisestä kokeesta ei olisi tullut ykköstä. Jokaisesta liikkeestä olisi ollut mahdollisiis saada täydet pisteet, mutta aivan pienet virheet kokeessa pudotti kokonaispistemäärän 194 pisteeseen täydestä 200:sta. Toivomuksena tietysti olisi, että jonain päivänä EVL-liikkeet olisi samalla asteella, mutta sinne on pitkä matka. Tässä pieni analyysi mitä pitää opetella, olettaen että mammalomalla ei ole ihan kaikki opit unohtuneet.
  • Ruutu: Tähän mennessä menee ainakin oransseilla kartioilla merkittyyn ruutuun, vaikka pallo on piilotettuna hiekkakummun taakse. Kokeilun perusteella meni myös ihan ilman palkkaa. Ruutu on rakennettu jo pitkään ilman näköyhteyttä Ellan suunnalta, mutta toistoja ja varmuutta tarvitaan vielä rutkasti lisää. On otettu myös EVL-alkeita siten, että Ella on viety merkille ja lähetetty merkiltä ruutuun. Ruudussa paikalla makaaminen ja ruudusta sivulletuloa ei juuri ole harjoiteltu, viimeksi vuosi sitten osasi kyllä ihan luonnostaan.
  • Kaukokäskyt: Istuminen ja seisomaan nouseminen pitäisi olla kunnossa, mutta seisomasta maahan meno tuntuu valuvan eteenpäin, pitää kiinnittää huomiota.
  • Hyppynouto: Ei pitäisi tuottaa minkäänlaisia ongelmia, ainakaan jos heitot ei mene hirveästi sivuun.
  • Metallinouto: Ei pitäisi olla mitään ongelmaa.
  • Tunnari: Jännittävä liike, aikanaan oli olevinaan varma, mutta yhden kerran toi treeneissä väärän satunnaisen palikan ja sen jälkeen on pelottanut edes kokeilla.
  • Seuraaminen: Pitäisi olla ihan kunnossa, kunhan naksulla aika-ajoin hieman hioo tarkkaa paikkaa.
  • Liikkeestä istuminen: Menee joskus sekaisin maahanmenon kanssa, mutta vain jos ei ole pitkään aikaan harjoiteltu. Muistuu kyllä nopeasti mieleen aina.
  • Paikallamakuu: Pitkään aikaan ei ongelmia, kun palkkaus on muutettu rauhoittavaksi, AVO:ssa ainakin makasi sfinksinä koko ajan.
  • Luoksetulo: Pysähdykset yksinään onnistuu kumpaankin asentoon terävästi ja tulee silti kovaa, ei koskaan kokeiltu kahdella pysähdyksellä.
EVL ei sitten juuri uusia haasteita tarjoakaan, tekee vain VOI:hin verrattuna lisää haastetta. Edes sääntömuutokset ei juuri pelota. Katsotaan, millainen turhautuminen iskee ensimmäisen VOI-kokeen jälkeen. Tosin ensimmäisessä kokeessa tarkoituksena onkin, että koira vain teoriassa osaa ja katsotaan mitä pitää opetella lisää ja mikä menee oikein.

13.12.05

Mammaloma lähestyy loppuaan

Tokossa TK2-titteli suoritettuna kesällä, Agilityssä 3-luokassa jumissa. Mammaloma lähestyy loppuaan ja pitäisi alkaa taas treenata, kun kasvattajalle on tullut heikkona hetkenä luvattua, että 2007 Ella on TVA. VOI-luokka olisi tähtäimessä heti keväällä, toivottavasti ei jäädä sinne jumiin kuten eräät muut ovat tehneet. Agilityssä pitäisi saada jotain edes pieniä onnistumisia, että löytyisi motivaatiota kaikkien keväisten pienten yliaikatulosten jälkeen.

Lauantaina tai sunnuntaina Ella tulee takaisin kotiin.