Eilen siis kisattiin Raumalla kaksi rataa, joista toinen litisevän märällä nurmikentällä kaatosateessa / kaatosateen jälkeen. Videolta jälkikäteen kyllä vähän hirvitti kun katseli koiran hyppytekniikkaa A:n jälkeisillä hypyillä ja muurin ponnistus oli radalla pahin ja kepeille meno selvästi vaikeaa. Illalla sieltä puoli yhdeksän aikaan kotona ja aamuviideltä ylös ja kuudelta nokka kohti Nokiaa.
Ekat kaksi rataa siellä Marjo Heinon tuomitsemia agilityratoja. Täytyy myöntää, että vaikka mulla on ollut negatiivisiakin mielipiteitä kyseisen tuomarin joistakin radoista niin tänään radat oli oikeasti aika hauskoja. Kumpikin rata oli sellaisia näennäisesti vähän helppoja mutta teetti paljon yllättäviä virheitä ja tällaisista radoista itse oikeasti pidän. Eka rata oli ihan jees nolla, jolla irtosi 9. sija. Toinenkin rata meni kivasti, paitsi että kun olin kääntänyt hypyltä 12, jostain syystä huitaisin käden ulos ja hyppy 13 (ennen A:ta) menikin takakautta eli tästä hyl. Muuten olin ihan tyytyväinen tähänkin rataan. Kontaktien nopeuttamiseksi pitää tehdä jotain ja muutenkin kaipaisin hiukan enemmän koiralta sellaista kieli vyön alla touhua, mutta täytyy hyväksyä että sitä ei ehkä enää vanhalla iällä saada uudelleen aikaiseksi kun se on joskus nuorena tyhmyyksissä koiralta pois otettu. Yrittää voi tietysti, eli tehdään vähän höpöhöpötreeniä ennen SM-kisoja.
Johanna Nybergin hyppyrata sitten olikin aika kiinnostava. Suoria putkia ja aina parin esteen suoria, jonka jälkeen väännetään. Tiesin melkein että ei ihan meidän tyyppinen rata. Päätin myös että kokeillaan viime kesäistä taktiikkaa että vuoroa odotellaan koira sylissä ja tämä saikin sen vähän innostumaan ja kiljumaan siinä edellisen koiran aikana kuten ennenkin. Tämä taas aiheutti sen, että edellisiin nähden ohjausten olisi pitänyt olla enempi ajoissa ja moni kaarre venyikin pitkäksi. Myöskään suorista putkista käännöksiä ei olla treenattu pitkään aikaan ja ne oli kyllä tosi tosi kammottavan pitkiä. Oma sijoittuminen kepeille viennissä oli huono ja koira lähti lukemaan viereistä hyppyä, jossa paloi tuhottomasti aikaa. Olisi pitänyt unohtaa tuo valssi ja kääntää koira etukautta kepeille ja leikata takaa, mutta jostain syystä keksin että valssi olisi hyvä ajatus. Tuloksena tästä 2,49 sekuntia yliaikaa (meillä etenemä 3,5m/s, ihanneaika laskettu 3,7m/s mukaan)
Alla videot kaikista viikonlopun 5 radasta.
Yleisfiilis jäi kyllä hyväksi ja koira teki kohtuullisella innolla kaikki radat verrattuna talven lama-aikoihin. Omakin asenne on löytynyt hyväksi enkä pelkää virheitä ja suurimmaksi osaksi varmistelukin on poissa, vaikka Nokian hyppärillä vähän olikin parissa kohtaa korjailua ja varmistelua. Seuraavat viralliset kisat onkin sitten SM:t ja sitä ennen keskitytään vaan leikkimiseen, itsenäisiin kontakteihin ja lihashuoltoon. Hieman vaikuttaisi siltä että selässä on vähän jotain jumia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti