Aamu ei lähtenyt ihan täydellisesti käyntiin. Herätessä oli kaamea niskajumi ja päänsärky, joka lähti kohtuullisesti kahvilla ja Burana 800:lla. Navigaattori jäi jumiin kun etsi reittiä Parolaan, vaikka osoite kyllä löytyi. Useita kertoja. Myös kun etsi reittiä ihan vaan Parolaan ilman sen tarkempaa osoitetta. Hämeenlinnan kohdalla sitten vihdoin keksin että jos laitta paikkakunnaksi Hattula, niin löytyy. Perille päästyä sitten koiraa ulkoiluttamaan lähtiessä huomasin, että hihna jäi tuulikaappiin. Kyllähän tuo vapaanakin kulkisi, mutta mukavampi kuitenkin jos sen saa jotenkin kytkeä. Repusta onneksi löytyi Auliksen tammikuun pentunäyttelystä mukaan jäänyt näyttelyhihna, jota käytettiin tämä päivä. Koska en ollut varma paljonko matkaa on jäljellä ja arvioitua saapumisaikaa ei ollut käytettävissä, en pysähtynyt matkalla kahville kun elin toivossa, että perillä saa kahvia. Buffetti oli kyllä rakennettu, mutta kahvitermaria ei ennen ekaa rataantutustumista näkynyt. Tuttu mediohjaajakin ilmaantui paikalle, mistä ilahduin että löytyy kuvaaja radoille, mutta kun näytin miten kameraa käytetään, tulikin vain No Memory Card -ilmoitus. Korttihan oli tietysti tietokoneen vieressä työpöydällä. Ei siis videoita tästä päivästä.
Kisathan järjesti Etelä-Hämeen Koirakerho. Tuomarina kahdella ensimmäisellä radalla oli Heidi Viitaniemi ja viimeisellä radalla Rauno Virta. Ensimmäinen rata oli mukavan oloinen virtaava rata, jossa oli pari haastavaa kohtaa. Valitettavasti tämä tuli hyllytettyä keppien jälkeisessä kohdassa, kun muistin että seuraava este oli enemmän sivussa kuin missä se oli ja peitin oikean esteen ja olin oikeasti aika iloinen että Ella ihan estottomasti karkasi väärälle esteelle mikä siis oli ainoa joka tilanteessa oli kunnolla näkyvissä. Muuten rata oli ihan ok, edelleenkin puomin kontakti paljon parempi kuin A. Keinu olisi voinut olla nopeampi, mutta oli melko raskas saada liikkeelle ja "normaalista" kohdasta joutui vielä menemään vähän eteenpäin.
Hyppyradalla ei suurempia ongelmia ja linjat meni aika hyvin. Muutamaa kohtaa hieman olin jännittävinäni etukäteen, mutta pääsin tunteesta eroon ennen starttia. Tuloksena puhdas rata ja sijoitus 6. (jos muistan oikein)
Viimeiselle radalle olikin Rauno avannut kikkakirjan ja siellä oli paljon haastavia kohtia. Lopussa ollut pyöritys oli vähän sellainen että meille ei mitään hyvää vaihtoehtoa ohjata sitä oikeastaan löytynyt. Ella kuitenkin edelleen selvisi ihan ok. Tällä kertaa puomikin oli hieman hitaampi, kun valitsin ihan tietoisesti itse reitin, jossa jouduin ottamaan puomilla sivuttaisetäisyyttä monta metriä kun kaksi putkea oli aseteltu varmistamaan, että ohjaajat ei menisi siltä puolelta kuin menin. Pari kaarrosta myös meni hieman pitkiksi kun päätin kokeilla persjättöjä. Tuloksena hieman reilut 2 sekuntia yliaikaa ja 2. sija täpärästi voittajalle hävinneenä. Tuloslistan mukaan paras hyväksytty tulos oli 10 ajalla -1,60 ja hyllyprosentti jossain 70% paikkeilla, mikä kertonee radasta jotain. Viimeisellä radalla myös helle alkoi selkeästi verottaa ja vauhti oli selkeästi huonompaa kuin kahdella ekalla ja radan jälkeen oltiinkin sillä mielellä että hyvä kun jaksaa kävellä paahteessa ja kielikin tippuu suusta ulos.
Kokonaisuutena kuitenkin edelleen jäi tosi hyvä fiilis ja oma asenne oli kohdillaan. Uskalsin luottaa siihen että koira osaa asioita mitä se treeneissäkin osaa ja turhia varmisteluja ei tehty ja yliyrittäminenkin oli poissa jopa loppuradoista kun on puhdasta rataa alla. Ihan ei ole vielä kyllä sopeutunut näihin +28 säätiloihin, mutta kai se tästä, jos vaan kesä jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti