30.11.08

Namialusta kontakteilla - toimii.. ehkä..

Kokeiltiin sitten namialustan siirtoa kontaktiesteille ja ensin nostettuna vain alastulolle ja sen jälkeen kokonaisina esteinä. Tämä antoi kyllä huomattavasti toivoa, koska alastuloista tuli jopa ihan reippaita! A:takin tuli enemmän liukumalla kuin millään hallitulla tavalla ja puomikin tuli oikein reippaasti alas asti. Tämä siirtyi kyllä sitten ihan kivasti myös kokeiluun ilman alustaa ja muilla palkoilla, mutta nyt koitetaan saada pääasiassa himmailu pois lihasmuistista.

25.11.08

Namialustaan jatkoa

Tänään otettiin uusiksi namialustaa, minkä opettaminen aloitettiin eilen. Nyt oli koira jo ihan ensimmäisistä toistoista lähtien hulluna menossa nameille ja taisi kerran-pari päästä kyllä varastamaankin. Ja menee loppuun asti ainakin sisällä kovempaa, jos juoksen koiran kanssa kilpaa. Nyt pitäisi päästä kokeilemaan, että saako tämän siirrettyä puomin alastulolle. Toimi myös kunnolla vain sisalmatolla, olkkarin valkoisella karvamatolla ei alusta näkynyt tarpeeksi hyvin eikä edennyt suoraan, kun valittu alusta on valkoinen. Onneksi valkoisia kenttiä ei juuri liene. Katsotaan miten tämän kanssa käy.

24.11.08

Namialustan opettamista

Nyt olen sitten sortunut siihen, mitä olen vähän periaatteesta vastustanut tähän asti. Eli tarkoituksena olisi nyt kokeilla, josko Ellan lukon kontaktien alastulolla saisi auki sillä, että laitetaan sinne nami alustalle. Alustan haluan itse ihan vain siksi, että nameja ei tarvitsisi etsiä maasta ja TSAU:n hallilla maassa oleva nami tarkoittaa myös puolta kiloa hiekkaa. Aloitin tänään harjoittelun ottamalla kahteen otteeseen sisällä namin hakemista alustalta useita toistoja. Ensimmäisellä sarjalla haki alustalta nameja suht reippaasti, toisella kertaa sain hetsattua siihen malliin, että vauhtia sutiessa parketilla namia kohti piti jo vähän vinkuakin ja vielä enemmän vauhtia toi, jos itse juoksin mukana "kilpaa". Tämä ei sinänsä ole reilua, että mun räpylöissä on aika paljon parempi pito parketilla, joten piti vähän himmata, mutta pääasia onkin, että koira luulee että sillä on kiire. Tätä pitänee hiukan vielä tehdä ja seuraavaksi ajatuksena olisi ottaa ensin tätä pelkästään puomin alastulo-osalla niin, että koira nostetaan puomilla ja vasta sitten yritetään siirtää suoritus kokonaiseen esteeseen. Toiveena olisi myös että tästä pääsisi kohtuunopeasti eroon kun vain saisi koiran päähän mahtumaan, että kontaktiesteiden alastuloilla voi liikkua halutessaan myös kovaa.

23.11.08

Kontakteja

Tänään käytiin lumimyrskyssä kokeilemassa taas näitä Ellan kontakteja, tällä kertaa naksu mukana. Jotenkin tuntuisi, että naksutettuna myös tulee vähän yliyrittämistä ja ei tule ihan niin rennosti kuin vain suullinen kehu ja palkka jostain syystä. Nyt tuntuu kuitenkin jotenkin taas muutaman treenikerran jälkeen, että tässäkin hommassa taas raja tulee vastaan ja se on kaukana siitä mitä mä haluaisin. Joskus epäilyttää, että onko se edes kaikkien tehtyjen virheiden jälkeen mahdollista ja tehdäänkö tässä vaan töitä ihan turhaan kun mikään - oikeasti mikään, ei tunnu vievän asiaa eteenpäin. Teknisesti siis kontaktit on hyvät ja motivaatio kova ennen estettä ja esteen jälkeen, mutta jostain syystä en saa koiraa suorittamaan estettä nopeasti. Homma tuskin kuitenkaan menee tästä enää huonommaksi vaikka kokeilisi jotain uuttakin, joten seuraava kokeilu on sitten nami alustalla, jos saisi sillä edes jonkinlaisen kiireen koiralle aikaseiksi, että saisi tuon hidastelulukon aukeamaan.

22.11.08

Omatoimista agilitytreeniä ja hieronta

Tänään oltiin Tuulissuolla treenailemassa ja tarkoituksena olisi saada edes sujuvat kontaktit siirtymään myös radalle. Tehtiin myös rataa, mikä nyt tällä kertaa "suunniteltiin" vain numeroimalla kentälle valmiiksi levitellyt esteet ja siirtelemällä niitä vähän, tosin ihan hyvä rata siitä loppujenlopuksi tuli. Tänään en tosin saanut niin hyvää virettä aikaiseksi kuin pitäisi saada myös treenatessa ja tuli vähän sellaista epävarmaa ja eka kierroksella kontaktit olikin radalla taas aivan kaamean hitaat. Pitkästä aikaa tuli myös keppivirhe kun tultiin loivasta avokulmasta minä vasemmalla puolella ja vedätin vähän turhan pitkälle, kun pitäisi antaa koiralle tilaa hakea eka väli. Joku asia TSAU:n hallissa tuntuu myös Ellalle olevan vastenmielistä, kun ei jotenkin etene radalla samalla lailla kuin esimerkiksi ATT:llä. Itse epäilen, että pohja ei ole irtonaisen kerroksen takia ihan lemppareita ja treenien jälkeen taas olikin silmätkin täynnä hiekkaa. Tassut sentään puhdistui kohtuullisesti lumessa.

Kontaktit saatiin nyt parin esteen radankin jälkeen tulemaan kohtuusujuvasti. Tilannetta paransi huomattavasti se minkä meinaan aina kisatilanteessa unohtaa, että en käänny katsomaan koiraa, mikä on selvinnyt jo 2 vuotta sitten, mutta jostain maneereista on vaikeaa päästä eroon. Ajoituksen puolesta myös olisi parasta, jos rata sujuisi siten, että koiran voi lähettää edeltä esteelle ja juosta ohi vasta laskevalla osalla. Tänään tehtiin sekä namipalkalla, että vastaan heitettävällä pallopalkalla. Mietittiin myös vielä vähän uusia juttuja kokeiltavaksi, mutta tällä hetkellä en ihan vielä ole valmis, koska palkkauksen muutoksella saatiin jo nyt parilla treenikerralla sekunnin parannus kisoihinkin per este, niin katson ensin pari kuukautta mihin tällä päästään, ettei tule liikaa muutoksia enkä enää tiedä mikä se juttu sitten oli millä tuloksia saatiin eniten aikaan. Kiitos vaan avustajalle myös, aiheesta pystyy harvoin keskustelemaan ilman, että vastapuoli olettaa valmiiksi mitä kaikkia virheitä opetuksessa on tehty ja tarjoaa korjaukseksi jotain mikä ei tähänkään asti ole toiminut.

Ja tulipa myös ohjaajan iloksi kokeiltua Oonan ohjaamista. Hauska eläin, joskin hieman hankala kun koskaan ei tiedä että eteneekö se itsekseen vai kyseleekö ja tulee ohi ja kontaktien käskytys vieraalla koiralla on kovin vaikeaa kun selkärangasta tulee kaikkea muuta kun pitäisi.

Illalla kotona otettiin hierontasessio. En tiedä vaikuttiko päivän vauhtiin, että selkä tuntui olevan toiselta puolelta hieman jumissa, mutta tuntui aukeavan. Tarttis olla vähemmän laiska sekä oman että koirien lihashuollon kanssa.

18.11.08

Kontaktien nopeus

Tänään alkoi kiinnostaa, että minkä verran kontaktien nopeus on muuttunut oikeasti ATT:n kisojen ja TSAU:n pm-kisojen välillä, joten päätin kellottaa kontaktiesteet videolta. Keinu oli näistä kaikkein tasaisin, 4 suoritusta välillä 2,5-2,8 sekuntia. En ole vielä katsellut, että riippuuko nämä erot siitä, mihin asti koira menee keinulla milloinkin vai ihan vain kuun vaiheesta ja vuorovesistä. Kiinnostavampia sen sijaan oli A ja puomi. Puomille kellotin 4,9 sekuntia pm-kisoissa. ATT:lla ensimmäisellä radalla 4,5 sekuntia, toisella 3,3 sekuntia ja kolmannella 3,6 sekuntia. Tässä on siis parannusta parhaimmillaan jo 1,6 sekuntia ja pitäisikin katsoa sitten noiden ATT:n puomien välillä, että teinkö itse jotain kovasti eri tavoin vai mistä tämä lähes sekunnin ero riippuu. Mahdollisesti kyseessä on myös se, että otettiin kontakteja lämmittelyesteillä vasta ensimmäisen startin jälkeen. A este oli kokonaisuutena parantunut eniten, pm-kisoissa 4,6 sekuntia ja nyt 3,2, 3,1, 2,6 ja 3,4 sekuntia. Tuntuma myös vahvisti, että tuo 2,6 sekuntia (kolmannen startin A, josta tuli hylly) oli sujuvimman tuntuinen. Oikeaan suuntaan ollaan siis todella menossa, mutta vielä on varaa ottaa paljon pois. A:lla 1,2 sekuntia parannusta ATT:n hitaimman ja pm-kisojen A:n välillä on jo mukava. Vielä mukavampi on se 2 sekunnin parannus ATT:n nopeimman ja pm-kisojen A:n välillä.

16.11.08

Mittailua

Tänään käytiin myös Ellalta ottamassa mitat, että saadaan ihan uusi mittojen mukaan tehty takki. Vanha takki on nykyisillä turkin pituuksilla kovin iso, kun on joskus jätetty leijonaturkille tilaa alle.

15.11.08

Tuplanollat tuli ja muutenkin suunta parempaan

ATT:lla oli sitten kolme starttia mini 3:lle ja erittäin mukavasti illalla niin, että kaikki minien kisat olivat peräkkäin. Hieman jännitti kunnon puolesta, kun oli päivällä käynyt talvirasteilla suunnistamassa 4km haastavan radan, mutta hyvin jalat tuntui kestävän. Kaikki radat oli mielestäni oikeastaan tosi mukavia ja sopivasti haastavia. Yleisesti ottaen ohjaus oli nyt taas suurimmaksi osaksi sitä mitä sen pitäisikin olla, eli rennosti ja turhia varmistelematta. Kontaktit ei olleet vielä hyvät radalla, mutta paremmat kuin pm-kisoissa, eli tasoitusta annetaan kellossa vielä jokaisella kontaktiesteellä. Vauhti oli nyt myös taas kohdillaan ja täytyy tunnustaa että pari turhan isoa kaarta löytyy, kun tuosta vauhdista ei käänny ihan yhtä tiukasti kuin omalla hallilla missä on hitaampi ja pitäisi ennakoida ohjausta vähän enemmän. Kahdelta ekalta radalta saatiin nollat, sijoitukset 4. ja 10. ja viimeisellä radalla hyllytettiin kun piti mennä A:n alla olevaan putkeen, niin meni tietysti A:lle. Kontaktit tosiaan oli nyt noin sekuntia jo nopeampia kuin pm-kisoissa radalla, kun äskettäin keksitty homma on vielä rataan yhdistämisen osalta ihan kesken. Lämmittelyesteillä teki A:ta todella reippaasti. Yleisesti pitää olla päivään tosi tyytyväinen, että suunta on oikea ja sain pidettyä oman pääni kasassa.

13.11.08

Kontakteilla oikea suunta - miten vielä ihminen oppisi oppimaan

Tänään piti vielä ennen ATT:n viikonlopun kisoja kokeilemassa, että onko kontakteilla viime aikoina vallinnut oikea suuntaus pysyvä. Valitettavasti ulkokentän valot on rikki siitä päädystä missä esteet on, joten jouduttiin puomia ottamaan melko pimeässä. Onneksi ei tuntunut häiritsevän menoa. Tänään taas nami- ja repimispalkalla alastulot hyvin sujuvia sekä A:lla että puomilla! Ei vaanimista ja hiipimistä lopussa, vaan tulee nyt rentoutuneesti loppuun asti. Sitä en tiedä, että miten siihen saataisiin lisää kiirettä ja kiihkoa, mutta suunta on oikea. Nyt kun ajattelee, niin palloa pois heittäiessä katse kiinnittyi jo tiukasti alaosalla vaanimaan että mihin pallo lentää eikä keskittyminen kohdistunut kontakteihin. Nyt nami- ja repimispalkoilla alastulossa koiran katse on kontaktin alareunaa kohti.

Erikoista on se, että jotenkin en tajunnut syitä ja olen ollut fiksaantunut "pallo on paras palkka" -ajatukseen, mikä sinänsä edelleen on totta, mutta tässä tapauksessa suunta on ollut palkkauksessa väärä, minkä totesinkin vähän aikaa sitten. Ärsyttävää näin jälkikäteen on se, että jossain vaiheessa kesällä tein jo havainnon, että repimispalkalla tuli reippaammin, mutta kun joku asia on fiksaantunut päähän, niin se on ja yritin vielä puoli vuotta lisää kaivaa vauhtia pallolla. Nyt pitäisi oikeastaan kellottaa kontaktit treeniolosuhteissa ja toistaa tämä esimerkiksi kuukauden päästä, jotta voisi todeta, että onko suunta jatkossa parempaan vai pitääkö lähteä etsimään jotain uutta taas.

ATT:n kisoissa olisi nyt viikonloppuna pääasiallisena tavoitteena siis sujuvat kontaktit ja oikeanlainen ilme ohjaukseen!

9.11.08

Lisää vauhtia kontakteille

Tänään sain vahvistuksen sille, että eilinen havainto oli aiheellinen ja vaikka pallo saa kuumenemaan, niin se aiheuttaa vaanimista ja hiipimistä kun pitää tarkkailla mihin pallo lentää. Tänään kokeiltiin sekä patukan kanssa repimistä, että pitkästä aikaa yhtään missään namipalkkaa. Namipalkalla juoksenneltiin puomia ja A:ta eestaas ja kumpikin tuntui sujuvan varsin sujuvasti, kun ei heitelty palloja. Myös patukan repiminen oli toimivaa. Tällä kertaa kuitenkin kokonainen este oli vauhdikkaampi kuin alastulolla hetsattu koira. Jotenkin se ei makupalan perään kuumentunut niin paljon, mutta muuten tuli mielellään kohtuullisen vauhdikkaasti alas. Puomilla ylösmeno ja vaakaosuus oli jo jopa nopeita, että koira piti oikeasti juosta kiinni, samoin A:n ylösmeno. Puomilla sattui jopa omituisuus, että vauhti karkasi koiraltakin jo käsistä ja Ella joutui hyppäämään alas vaakaosuudelta, kun ei enää olisi pysynyt. Ei kuitenkaan kehitellyt mitään kammoa, vaan heti perään mentiin täysiä.

Kotona sitten kaiveltiin vähän vanhoja ja siirsin nettiin kesäkuun Rauman kisojen starttien K1 ja K2 voittoratojen videot.

8.11.08

Vauhtia kontakteille - ajatus alkaa muotoutua

Tänään käytiin ulkoiluttamassa koirat kauppareissulla TSAUK:lla ja samalla katselemassa TOKO-kisojen tuloksia. Samalla päätin, että nyt voitaisiin treenata Ellan kanssa kontakteille vauhtia, kun on apuohjaaja mukana ja tennispallokin autossa. Aiheessa onnistuttiinkin tänään menemään reippaasti eteenpäin, mutta muutamin huomioin.

Aiemmin suunnittelinkin, että apuohjaaja pitää koiraa puomin alastulevan osan yläpäässä, jossa koira hetsataan kuumaksi, jotta saadaan alastuloa vauhdikkaammaksi. Tämä oli selkeästi toimiva ajatus, mutta samalla tuli parikin huomiota palkkaamisesta:
  1. Jos palkkaamiseen käytetään palloa, täytyy pallo pitää piilossa, koska näkyvissä oleva pallo hidastaa alastulon loppuosaa kun koira vaanii matalana, että mihin suuntaan pallo lentää. Vaaniminen pitää ilmiselvästi saada pois ja koira kiinnostumaan opetettuun loppuasentoon pääsemisestä enemmän kuin pallosta.
  2. Palloa ei pidä heittää pitkälle eteen, koska myös se tuntuu aiheuttavan vaanimista, vaan palkkaus tehdään kontaktin suuntaan. Heitin pallon koiraa vastaan, ja jo parin toiston jälkeen vaaniminen vähentyi, kun palkka tuleekin kohti eikä tarvitse valmistautua syöksymään sen perään ja tarkkailla mihin suuntaan se lähtee.
Kummallakin näillä ajatuksella saatiin sekä A että puomi menemään - jos ei nopeasti, niin ainakin sujuvasti. A on selvästi teknisesti vaikeampi, koska kun vauhti kasvaa, tulee koira enemmän alas liukumalla poikkirimojen välit. Lisäksi toistoja ei tehty paljoa, jotta koira olisi vielä mahdollisimman kuuma kun lopetetaan.

Harkintaan pitää ottaa kontakteilla vaihtoehtoiset palkkaukset ja kokeilla vaikutusta. Pallohan (tai muu saalis) vaihdettiin alunperin namien tilalle, koska namien kanssa viretila oli niin matala, että ratasuorituksen yhteydessä homma ei enää toiminutkaan. Aiemmin huomasinkin, että repimispalkalla vaani vähemmän. Tässä on tosin se ongelma, että pallo on parempi palkka koko rataa ajatellen ja repiminen ei välttämättä kiinnosta enää, jos palloa on käytetty samoissa treeneissä. Mahdollisesti pelkkiin estetreeneihin repiminen ja ratatreeneissä kontakilta palkka pallolla koiraa kohti.

Tämä on aiheuttanut valtavasti päänvaivaa, koska mielestäni tempun ei pitäisi olla sen vaikeampi kuin merkille meno tai ruutuun meno TOKO:ssa, mutta nämä on nyt ajateltuna aina palkattu koiraa kohti ja niissä mennään täyttä vauhtia opetettuun paikkaan. Samoin jättävät liikkeet ja hyppy on palkattu koiraa kohti, vaikka eivät varsinaisesti olekaan verrattavissa alastulokontaktin opettamiseen siinä määrin kuin merkki tai ruutu.

Tämä palautti joka tapauksessa toivoa siihen, että tämä asia vielä saadaan hoidetuksi kuntoon, koska olen pitkään ollut miettimässä, että jos vain toteaisi, että ensimmäinen koira jäi harjoituskappaleeksi, mutta sitten on oma taisteluhalu herännyt ja olen päättänyt keksiä jotain.

3.11.08

Kontaktitreenejä

Tänään oli lyhyempi työpäivä joten käytiin sitten ottamassa taas vähän kontaktitreeniä Tuulissuolla. Ongelmahan on pitkään ollut, että kuinka alastulo saataisiin nopeaksi, kun se on varma. Tässä vielä lisäongelmana se, että en voi palkata nopeista suorituksista, kun tulee aina niin kovin huolellisesti enkä ole oikein keksinyt tapoja, miten koiralle saisi aiheutettua kiireen alastulolle. Naksuttelu on tuonut parhaimmillaankin alastulosta sujuvan sekä puomilla, että A:lla. Erityisesti puomilla ei pitäisi olla erityistä syytä tulla hitaasti (muu kuin huono opetus), koska este ei ole teknisesti ollenkaan niin vaikea kuin A, jolla melko hitaastikin tullessa jo jalat liukuvat aina seuraavaan poikkirimaan. En elättele kovin isoja toiveita, että saisin aikaiseksi koiran, joka tulee oikeasti vauhdilla A:n alas.

Kokeilin Inton kanssa aiemmin käytettyä versiota, jossa pallo heitetään jo ennen kuin koira on alhaalla ja päästetään sitten luvan kanssa. Tämä ei toiminut lainkaan, vaan koira hyytyi väijymään palloa ja tuli jos mahdollista vielä hitaammin. Sama toistui toisella tavalla, että palloa vedetään naaman edessä.

Mahdollisesti toimiva keino näyttäisi olevan ATT:n hallilla kokeiltu tapa, että koira nostetaan puomin alastulevalle osalle, hetsataan kuumaksi ja otetaan vain alastuloa erillisenä. Nytkin tästä saatiin huomattavasti reippaampi suoritus, kun nostin itse koiran sekä puomille että A:lle. Tämä ilmeisesti perustuu siihen, että suoritus lyhenee eikä töitä tarvitse tehdä niin valtavan paljon keskittyneesti ennen palkan saamista. Erityisesti puomi on kuitenkin melko pitkä este aina kokonaan suoritettavaksi ja tällöin palkkaustiheys laskee. Meillähän on myös keppejä harjoiteltu paljon aikoinaan puolikkailla kepeillä.

Nyt pitää lähteä kokeilemaan tätä ja lisäksi taitaa tulla pieni askarteluprojekti ja pitää rakentaa pienoiskokoinen kontaktieste itselle.