Aamupäivällä käväistiin Ellan ja Auliksen kanssa Tuulissuolla. Ellan kanssa yritetään pääasiassa treenata itsenäisiä kontakteja ohjaajan edelle. Auliksen kanssa taas ollaan menossa Wirmo Openiin tekemään ensi lauantaina pari starttiluokan rataa Mynämäelle. Mitään tietoa ei ole minkälaisia hyppykorkeuksia siellä aiotaan makseilla käyttää niin päätin nostaa pyrrinpoikasella hypyt vihdoin ihan oikeisiin maksikorkeuksiin.
Ellan kanssa siis kontaktitreeniä. Pihassa ollaan omalla omin käsin tehdyllä contact trainerillamme treenattu itsenäisiä kontaktisuorituksia, jotka oikeasti sillä sujuu jo tosi hyvin ja nopeasti, mutta tätä pitää tietysti yrittää siirtää myös ihan oikean kokoisille esteille. Valitettavasti välimalleja ei juuri ole käytettävissä, joten koot on sitten tuo puomin levyinen 2-osainen contact trainer, jossa sivut 80cm ja 100cm pitkät ja sitten seuraava koko on täysimittaiset esteet. A menee ihan sujuvasti ja alas asti, joskin vauhtia edelleen saisi olla lisää. Pitää varmaan ihan koiran turvallisuudentunteen takia seuraavia treenejä alkaa tehdä tartan-esteillä kun nyt oltiin ulkona puuesteillä ja kesän pääkisat kuitenkin kisataan luultavimmin kumirouheella. Puomilla taas sama murhe kuin ennenkin, eli pysähtyy hieman liian aikaisin tai yrittää tarjota 2on2offia esteen alaosassa sivussa. Virheitähän näistä ei tulisi, mutta haluaisin koulutustilanteessa vahvistaa kuitenkin juuri haluamaani suoritusta. Ilman ohjausta annoin hakeutua itse loppuun ja se alkoi taas mennä sinne ihan itsekseen kyllä.
Lisäksi otettiin pikaisesti siivekkeen kiertoja. Tämä on vähän vaikea, kun yleisesti ei voi välttämättä palkata sinne siivekkeen taakse ja Ellalla tämä tarkoittaa, että menomatka hidastuu kun tietää että palkkaus tehdään takaisin päin ja taas takaisin tullessa on hyvä vauhti. Kotipihassa myöhemmin illalla kokeilin tätä ihan vain kierrättämällä muoviämpäriä ja totesin, että pitää myös estetreeniin ottaa käyttöön se, että aina ei käännytä takaisin päin suoraan vaan tehdään esim. 90 astetta, jolloin siis koiran mielestä edetään koko ajan, mutta on hyödyllistä tehdä kerätty lyhyt hyppy. Opeteltiin lisänä myös suorille hypyille irtoamista, kun liikojen käännösten harjoittelu Ellalla aiheuttaa, että kaikki hypyt kerätään ja hypätään lyhyenä pystyyn ja suorilla saisi liidelläkin.
Auliksen kanssa aloitettiin vanhasta 50 sentistä kääntyvillä hypyillä pari toistoa. Ensimmäisellä rima alas, tämän jälkeen täydellistä työtä. Tästä siirryttiin 55 senttiin, sama juttu. Kokeilin vielä 60 senttiä ja taas sama juttu. Ilmeisesti tällä eläimellä jää suoritusmallit niin vahvasti muistiin, että rimojen noston jälkeen ei aina muista katsoa missä rima oli. Tähän täytyy jossain vaiheessa alkaa kiinnittää huomiota ja alkaa tekemään hyppyharjoituksia. Ratatreeniä tehtiin pääasiassa suoralla, jossa päässä käännös putkessa. Tässäkin löydettiin uusi ongelma, eli kun alan juosta ja vedättää kunnolla edellä, niin koira vetää sellaiset skitsot että unohtuu katsoa missä rimat on ja niitä alkaa sitten lennellä huolella. Onneksi kuitenkin tietää nähtävästi että tarkoituksena olisi mennä yli ja aina samanlainen toistamalla tilanne korjaantui. Nyt kun ollaan pääasiassa treenattu itsenäisiä estetekniikoita ja hyvin helppoja ohjauksia pitää ilmeisesti alkaa myös totuttaa koiraa siihen että mä juoksen ja joskus jopa edellä - vaikkakin koira kyllä suoralla menee ihan säälimättä meikäläisestä ohi. Tätä ongelmaa ei vielä medikorkuisilla rimoilla tullut, kun käytännössä pystyi ihan vähän normaalia korkeammalla laukalla menemään ohi, mutta kun rimat nousee, hyppyjen ajoitus tulee kriittisemmäksi. Lopputulokseen olen kuitenkin tosi tyytyväinen - toistoilla meni aina oikein niin voisin olettaa, että se myös harjoituksella oppii katsomaan kerralla oikein. Ei ole muuten sit mikään hidas koira kyseessä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti