Ella ja Aulis kävi tänään hierottavana Tanja Kotilla Turun Koirafysiossa. Ellasta ainakin olikin vähän epäilyksiä, että on talven jälkeen vähän jumissa etenkin kun on ollut vähän tahmea radalla ja liikkunut epäpuhtaasti. Ajattelin että pitää SM-kisoihin valmistautuminen viimeistellä avaamalla paikat - varsinaista agilitytreeniähän me ei enää tehdä ennen kisoja. Tästä tulikin mieleen, että meidät on sitten ystävällisesti arvottu lähtönumerolle 156 kun minejä on 158, että ei mennyt arpaonni ihan mun mieleen tällä kertaa. Ja olihan siellä selässä avattavaa. Taas se rinta- ja lannerangan välimaasto oli jumissa ja toiselta puolelta myös rintarangan alue ja lantio. Kaikki saatiin auki ja taas näki pihalla sen jälkeen miten puudelin kuuluu liikkua. Ja niin hyvin auki, ettei ihan heti tarvi tulla uusiksi.
Aulis oli samalla vaivalla myös ekaa kertaa opettelemassa hierottavana olemista. Ja täytyy heti alkuun sanoa, että opeteltavaa on. Paljon siistimpää olisi riehua kun kerran johonkin ollaan tultu kuin maata lattialla räplättävänä. Alkuun todettiin seisten, että tuntuisi olevan kireyttä ja vetää lantiota vasemmalle vinoon, mikä on ihan tottakin ja olen välillä katsonut että saattaisi olla vähän vino, mutta tuollaisesta väkkärästä on vähän vaikea välillä hahmottaa että onko se suora vai ei. Seisten tehdyn tutkinnan jälkeen seurasikin puolen tunnin painiottelu ja täytyy sanoa että 13-kiloisessa pyrrissä on yllättävän paljon voimaa ja se taipuu hyvin hyvin omituisiin asentoihin ja nopeasti halutessaan pois kun oven ulkopuolelta kuuluu ääniä. Pyrri pystyy näköjään esimerkiksi kyljellä makuusta nykäisemään alemman jalan toiselle puolelle kroppaa että pääsee nousemaan seisomaan. Kahden ihmisen voimin kuitenkin loppujenlopuksi saatiin kaveria pidettyä maissa sen verran, että saatiin käytyä kroppaa läpi. Selkä oli vasemmalta puolelta vähän kireä, mutta sekin saatiin auki ja jälkikäteen totesin että ihan paljaalla silmälläkin nyt koira on suora ja liikkuu taas täysin symmetrisesti. Eikä kuulemma ollut edes pahimpia potilaita mitä on vastaanotolla käynyt. Onneksi sentään vähän on tätä harjoiteltu omassa olkkarissa, niin ei ollut ihan uusi juttu ja pitää harjoitella lisää ennen seuraavaa kertaa.
Nyt on molemmat koirat taas terveitä ja notkeita ja liikkuu kauniisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti