5.6.11

Tavoitteet ja suunnitelmat muuttuu - WW, FRW, PAWC

Viime vuoden viimeisenä päivänä luettelin tälle vuodelle tavoitteita. Tässä vaiheessa voisi olla aika kertoa, että tavoitteita ja suunnitelmia on matkan varrella tullut hieman lisää.

Agilityn suhteen aiemmin ilmoitettujen tavoitteiden rinnalle on pari viikkoa sitten varmistunut kilpailulliseksi tavoitteksi PAWC, eli para-agilityn MM-kisat Nijmegenissä Hollannissa syyskuussa. Kuten vuodenvaihteessa totesin, viime syyskuussa minulla todettiin kummassakin lonkassa paha nivelrikko, joka rajoittaa lonkkien liikeratoja kaikkiin suuntiin ja aiheuttaa kipuja ja ontumista. Aloin miettiä asiaa jo syksyllä ja vihdoin keväällä sain keskusteltua lääkärini kanssa aiheesta. Tämän näkemys oli, että minulla pitäisi kilpailuoikeus olla sääntöjen mukaan ja kirjoitti minulle tarvittavan todistuksen. Todistus lähti skannattuna Hollantiin ja kilpailuoikeus minulle myönnettiin. Luultavimmin kyseeseen tulee ryhmä 3, kun vielä ainakin omasta mielestäni liikun kohtuullisen nopeasti. Ryhmä päätetään tosin lopullisesti vasta paikan päällä harjoituspäivänä.
Group 3: competitors who have a limitation concerning walking, can move passable (reasonably) fast may use assistive devices (like canes, braces)
Nyt on siis matkajärjestelyt työn alla. Luultavimmin osallistun sekä Ellan että Auliksen kanssa ja juoksen luultavasti molempien kanssa myös IMCA yksilöradat, kun kerran samaan aikaan samassa paikassa ovat tyrkyllä. Minejä on Suomesta lähdössä niin paljon, että joukkueeseen ei mahduta IMCA:ssa Ellan kanssa ja makseja taas ei näillä näkymin ole Auliksen lisäksi lähdössä, joten siellä on vain yksilöradat tarjolla.  Alun perin ei ollut tarkoitus lähteä lainkaan etenkin kun joukkue tuli niin täyteen että Ellan kanssa ei olisi mahduttu joukkuekisaan enkä olisi pelkkien yksilöratojen takia lähtenyt tänä vuonna. IMCA:han ja PAWC:hen ei ole molempiin luvallista osallistua.

Heinäkuulle ohjelmaan tuli yllättäen Auliksen kanssa myös näyttelymatka Ranskaan, mikä järkyttää edelleen itseänikin suuresti. Käytännössä kasvattaja suostutteli lähtemään ja Aulis on nyt sitten menossa esiintymään sekä Maailmanvoittaja- että Ranskan Voittaja -näyttelyissä. Ja tärkeää on että mahtui sinne ainakin yksi vapaapäivä, että ehtii käydä ottamassa valokuvan Eiffel-tornista.

Edit: Järjestäjiltä saadun tiedon mukaan ei ole oikeutta osallistua sekä IMCA:han että PAWC:hen, joten keskitymme PAWC:hen.

1 kommentti:

Juha Paulavuo kirjoitti...

Mulla on toinenkin tuttu, joka lähtee PAWC/IMCA-kisoihin. Anne oli Suomessa ensimmäinen näkövammainen, joka sai oikeuden kisata paragilty-säännöillä.