Keskiviikkona käytiin Mynämäellä epiksissä, tällä kertaa mukana vain Ella, jonka kanssa mentiin möllirata ja avoin rata. Avoimen rata oli melkoista vääntöä ja hieman edelleen itseäni häiritsee se, että jos mölleistä seuraava on avoin, niin miksi avoimen radat on tosi usein sellaisia vaikeamman pään kolmosten ratoja? Kuitenkin pitäisi muistaa, että ne pitäisi olla sellaisia, joissa ykkösiin menevät ottaa tuntumaa kisaamiseen. Möllirata oli etenevä ja meni ok ja otettiin kontaktit alas asti. Avoin rata olikin sitten sellaista vääntämistä, että pitkään aikaan ei kolmosten radatkaan ole olleet tämän tyyppisiä. Tässä näkyi taas se puudelin heikkous, että kun tarpeeksi väännetään niin kiinnostus hiipuu. Ohjaaja teki myös alkeisvirheen ja tutustui rataan niin, että kepeille mentäisiin väärältä puolelta sisään ja siinä tuli pieni tilanne, kun jäätiin ihmettelemään - koira sitä mieltä, että oikeinhan tää meni ja ohjaajalla blackout että mitenköhän tää nyt menikään. No, puhtaalla radalla selvittiin tästäkin vääntämisestä maaliin asti, mutta aika sunnuntaikävelymeiningillä eikä palkinnoilla oltu, mutta eipä se ole tärkeääkään.
Juhannuskisoissa ei minkäänlaisia tavoitteita, yritetään vaan leikkiä, että agility on hauskaa. Varmuudeksi tuli kuitenkin aamutuimaan ajeltua puudelille kesätukka. Hauskaa juhannusta kaikille, kisoista raportti sitten kun ovat ohi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti