Piirinmestaruus 2008

Päivä alkoi tällä kertaa Anne Saviojan agilityradalla, josta väännettiin puhdas rata 3 sekunnin yliajalla ja sijoitus radan lopputuloksissa 8. Jäykästi varmistellen sipsutellen ja hiihtäen vietiin rata läpi ja koira todella epävarmana, kun oli ohjaajakin. 6-esteellä tuli pientä mietiskelyä kun en vienyt koiraa kepeiltä kunnolla esteen taakse.



Päivä jatkui Anders Virtasen hyppärillä, josta nolla täpärästi alle ihanneajan ja sijoitus radan tuloksissa 12. Tämä oli jo vähän parempi suoritus, mutta vieläkin muutamassa kohdassa oli varmistelua ja odottelua kun olisi voinut tehdä jotain hyödyllistäkin, kuten liikkua. Lopussa kauhunhetkiä kun otin koiran 18:lta erikseen haltuun ja lähdin viemään kohti putkea. Lähti ensin mukaan, mutta sitten vielä bongasi renkaan ja olin jo vähällä luovuttaa ja antaa mennä, mutta sain kuitenkin käännettyä sieltä pois.



Näistä muodostunut yhteistulos riitti yksilöpiirinmestaruuksien tuloksissa 5. sijaan.

Päivä päättyi joukkuerataan, jossa olimme ensimmäinen starttaaja ja josta tavan mukaisesti tehtiin pohjalle nolla. Joukkuerata oli päivän radoista yleisesti paras, vaikkakin vielä sekin oli tosi jäykän tuntuinen. Kauhun hetkiä tällä kertaa kun päätin ehtiä esteen 7 kauemmalle puolelle heittämään koiran 8:n yli takaisin. Otin persjätön kiireessä vähän huonosti ja sain täpärästi pelastettua tilanteen, että koira ei mennyt bongaamalleen 3-esteelle.



Joukkuekisassa joukkueemme TSAU2 löytyy lopputuloksista sijalta 3, eli mitalikin tuli kotiin.

Siinä sitten olikin hyvät uutiset tämän vuoden PM:stä..

Henkisesti yritin latautua rennoksi ja viemään koiraa rohkeasti, mutta kun lähtee radalle, iskee varmistelu. Valitettavasti olen yksilöradoistamme nähnyt videot ja totesin, että teen kaikkea sitä, mitä en koskaan tee treeneissä. Odottelen koiraa, varmistelen, pidän hirveän tiukassa kontrollissa mikä näkyy koirassa epävarmuutena. Liikkuminen on niin epävarman näköistä, että en ole hämmästynyt ettei koira oikein ota sitä itsevarmaksi ohjaamiseksi. Pettymys ehkä kova siksi, että olin yrittänyt asennoitua ottamaan radat ihan reippaasti riskillä. Pihalla kun kokeilin vähän pyöritellä parilla esteellä ratojen välissä, niin ei mitään ongelmia, meni todella vauhdikkaasti ja halukkaasti, mutta selvästikään pääkoppa ei nyt jostain syystä kestä kisatilanteita ja tämä pitää saada hallintaan. ATT:n kisoissa yritetään taas marraskuun puolivälissä.



Video vielä todisteeksi.