16.10.08

Agilityharjoitus

Tänään käytiin lyhyen työpäivän päätteeksi sateesta huolimatta Tuulissuolla, kun tuntui viimeaikaisten pohdintojen perusteella tarpeelliselta ottaa hiukan agilityä ja muistella miten homma pitikään mennä.

Tänään ihan yksinkertainen rata, jossa hieman teknisempiä kohtia, mutta riittävästi helppoutta, että saadaan vauhtia. Kaksi hyppyä lähes suoraan A:lle, jonka takana löyhästi U:n muodossa kolme hyppyä. Näistä keskimmäinen hypättiin, välistäveto oikean puoleiselle, josta siivekkeen ympäri vasemmanpuoleiselle josta 90 astetta vasempaan puomille. Puomilta loivasti vasemmalle hyppy, jonka vieressä hyppy jota ei suoriteta, josta välistäveto kepeille. (En jaksanut piirtää kuvaa tänne)

Tämä sujui melko hyvin, mutta aluksi olin taas itse varmistelemassa Ellan estesuorituksia sen sijaan, että jatkaisin seuraavalle esteelle. Hommasta tuli paljon sujuvampaa, kun aloin taas antaa koiralle tilaa ja uskoa. Tehtiin jonkun verran toistoja myös osista ja paljon tennispallon heittelyä välissä. Kontaktit oli ensimmäisellä kierroksella radan osana melko hitaat, mutta alkoivat vauhdittua treeninopeuden lähelle myös radan osina parilla toistolla. Siivekkeiden kierrot sun muut tuli tänään todella pienillä kaarteilla, mutta vauhtia olisi saanut olla enemmänkin. En tosin tiedä, että olisiko lisänopeus kasvaneen kaarteen pituuden muodossa syönyt mahdollisen aikaeron pois. Pyörityksiä pyrittiin motivoimaan oikein kovasti ja kokeilin myös pudottaa vanhasta "tässä" käskystä kaikki vokaalit ja soinnittomat konsonantit pois ja käyttää pelkkää S:ää, mikä tuntui ainakin nyt oikein hyvältä, katsotaan miten se kehittyy tästä.

Huomion arvoista lienee tämän päivän treenistä se, että koira on rennompi kun minä olen rennompi. Sitä ei myöskään tulisi pitää ihan niin tiukassa hallinnassa ja niin lähellä kuin olen viimeaikoina jostain syystä yrittänyt vähän alitajuisestikin ihan vain varmistellakseni. Se kulkee paremmin kun antaa jonkun verran tilaa, ettei tarvi ihmetellä että tuleeko ukko päälle - kokoeroa on kuitenkin sen verran että itsekin olisin vähän tarkkana jos samassa suhteessa minua isompi otus ryntäilisi ihan lähellä mihin sattuu. Ei myöskään tarvi ohjata niinkuin miniä kumarassa, vaan voi viedä ihan ryhdikkäästi vaan. Ylöspäin isompikin koira joutuu mua katsomaan, miksi miniä pitäisi vetää nenästä kaksinkerroin kun se ei niin toimi. Yksi huomio minkä myös tein oli, että kontakteille mennessä vauhti kasvaa. Tämä on ilmeisimmin ihan vain seurausta siitä, että niitä on treenattu viime aikoina paljon ja harkitsenkin nyt, että pitäisikö ohjelmaan ottaa myös ihan yksittäisten hyppyjen ja putkien motivointia. Ei kai siitä ainakaan haittaa olisi. Vääriä ratojakaan ei tänään juuri tullut, kun en niitä erehtynyt ajattelemaan ja mahdollisuuksia kyllä oli.

Opit siis minulle tänään: selkä suoraksi ja ota rennosti, anna koiralle tilaa tehdä itse, opettele vain oikea rata ja ohjaa se, lisää motivaatiota kaikkiin osiin, suhise haltuunotot.

Ei kommentteja: