Eilen oltiin kääppänien agilitytreeneissä. Treenit oli melko tekniset, paljon esteitä suoritettiin takaa ja mentiin esteiden välistä suorittamatta niitä. Meni ihan hienosti, mutta vauhti ei ollut ihan niin hyvää kuin olisin toivonut. Aluksi tuntui lähtevän kovaa, mutta ekan kaarteen jälkeen taisi alkaa varoa hieman liukasta alustaa. Ohjaajan liikkuminen oli aivan hukassa ja lähes kaikki mokat tulivatkin siitä, että ohjaaja unohti missä piti olla. Koiralle vaikeaksi osoittautui pitkän matkan päästä vetää koira kahden hyppyesteen välistä suorittamatta niistä kumpaakaan, mutta sekin lopulta onnistui. Kontaktit sujui taas hyvin, vaikka viime kisoissa oli A:n alastulo jälkimmäisellä radalla hilkulla.
Viime kisojen tulokset nosti meidät agi.fi:n rankingissä jaetulle sijalle 68! (305 koirakkoa)
Otettiin eilen myös hallilla vähän TOKOa, kun piti kokeilla onko seuraaminen nykyään niin huonoa kuin miltä se kotioloissa vaikuttaa ja että osaako koira jossain muuallakin jotain. Seuraaminen oli hyvää ja tiivistä, kunhan taas alkukuumuuden aiheuttama edistäminen saatiin pois. Idarin pysähdykset (istu-seiso-istu-maahan) meni mallikkaasti. Kaukot 10 metristä ja 10 arvoisesti. Istumasta seisomaan nouseminen oli ihan hilkulla olla ennakoitu, kun koira nousi jo kun avasin suun ja ehdin up:sta sanoa vain ihan lyhyen a:n.
Mahtaakohan suun avaaminen riittää kokeessa tuomarille käskyksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti