Ruudun jatkokurssi

Sama kenttä kuin eilen, mutta ruutu laitettiin paremmin valaistuun kohtaan ja palkaksi valittiin tällä kertaa hangesta paremmin näkyvä punainen narupallo. Ihan kaikki ei taaskaan mennyt kuitenkaan käsikirjoituksen mukaan. Kuudessa toistossa kahdella paikallaistuminen oli ilmeisesti liian epämiellyttävää. Tosin kenttä on lumisena ja jäisenä vähän epätasainen ja luulen, että nouseminen ja perään lähteminen johtui siitä, että mielestäni taisin kävellä itse vähän haparoiden ja horjahdella kummallakin kerralla, kun Ella lähti hiipimään perään. Tietty sen pitäisi kestää vaikka kärrynpyöriä tekisin, kun on kerta käsketty istumaan, mutta se taas on ihan toinen tarina. Jokaisella kuudella kerralla Ella meni suoraan ruudun takareunaan niinkuin pitikin, mutta jostain syystä sekä ensimmäisellä että toisella kolmen toiston sarjalla palkka ei ollutkaan niin kiva - se löydettiin kyllä, mutta sitten alkoi merkit kiinnostaa enemmän. Taisi olla pettymys, kun siellä ei ollutkaan Wilson US Open ja merkit on aina olleet hauskoja juttuja. Erittäin positiivista oli, että vaikka ruutuun lähetyksiä tehtiin kahdesta eri suunnasta, niin matka suuntautui aina ruudun takareunaan myös vaikka viidennen ja kuudennen toiston välissä vaihdettiin lähetyssuuntaa ja melkein pessimistinä odotin, että viimeisellä toistolla palloa jäätäisiin etsimään ruudun vasemmasta reunasta, jossa se oli ollut toiseksi viimeisellä kerralla.