8.1.11

Jälkimaininkeja ja hankilenkkeilyä

Kohta on viikko oltu ihan huumassa kun Auliksen kanssa kisaaminen oli niin superhauskaa. Jännittävin kohta on tällä hetkellä lähdöt, kun on niin kova hinku radalle. Kertaalleen käytiin viikolla ottamassa pieniä treenipätkiä, joissa tärkeintä oli opetella kuuntelemaan lähdössä sitä oikeaa käskyä. Paranemaan päin tässäkin ja haluaisin senkin siihen moodiin, että kisoissa ei tarvi ajatella että pysyyköhän perse maassa. Ei ole kyllä treeneissäkään kun ehkä kerran karannut ekalle esteelle asti, mutta rutiinia tarvitaan ja kaikkein eniten ohjaajan pääkopan takia että ei tarvi tuota(kaan) asiaa jännittää. Tavoitteena niin taitava koira, että mitään estettä tai tilannetta ei tarvisisi jännätä, vaan voi vaan uskoa että koira osaa jos ohjaaja osaa.

Kisojen jälkeisenä sunnuntaina käytiin jäällä kävelemässä Makarlanjokea pitkin merelle päin. Ei kuitenkaan uskaltanut jatkaa rannasta merelle päin kun kaislikko loppui kun jään päällä oli vähän sohjoa eikä siellä ollut jälkiä todisteeksi että joku olisi pysynyt hengissä jään päällä. Takaisin tullessa päätettiin oikaista lyhyempää reittiä pellon poikki mikä paljastui sitten huonoksi ideaksi. Pyrrillä oli lunta kaulaan asti ja omistajallakin vähälumisissa paikoissa polviin asti. Välillä jo meinasi epätoivo iskeä, kun kävelin vahingossa ojassa ja lunta oli nivusiin asti niin jokainen askel oli aika taistelua. Aulista otti ilmeisesti myös hieman kupoliin, kun siellä hangessa puskiessa piti joka loikalla murista ja äristä ja aika hellyyttävää oli nähdä kun sekin joutui välillä ojan kohdalle ja näytti kuin hukkuva kiipeäisi epätoivoisesti ylös avannosta kun jalkojen alle ei löydy mitään kiinteää.

Syvemmässäkin lumessa voi juosta kyllä.

Oja pääsi yllättämään

Lumeen hukkumaisillaan oleva pyrri kampeaa itsensä ylös ojasta


Seuraavat kisatkin uskallettiin ilmoittaa, Hyvinkäälle 16.1. Kari Jalosen ja Anne Viitasen ratoja kokeilemaan. Pitkä arvonta kyllä tehtiin että mentäiskö meille uuteen paikkaan Lempäälään ottamaan Huittisista revanssia, mutta päädyin kuitenkin eri tuomareihin. Jos ei mitään kummallista ilmaannu, niin sitä seuraavaksi kisataankin sitten kotihallissa tammikuun viimeisenä viikonloppuna.

Ei kommentteja: