Nyt kun Aulis on 14.8. menossa Raisioon elonäyttelyyn, niin pitihän sitä käydä kokeilemassa hieman miltä kehäkäyttäytyminen vaikuttaa mätsärissä kun sellainen oli tyrkyllä. Alun perin piti mennä jo tiistaina, mutta isäntä oli työmatkalla Espoossa niin jäi väliin. Liikkumista kokeiltiin vähän kehän ulkopuolella ja se meni ihan kohtuullisesti, mutta kun mä lähden juoksemaan, niin meinaa kuumua ja alkaa paimentaa. Ja vielä kaiken lisäksi pitäis kaartaa vasemmalle päin. Kehässä tää menikin sitten niin, että kun lähdettiin juoksemaan niin tuli kyllä ympyrää ja suurimmaksi osaksi raviakin, mutta äänivarat piti myös esitellä tässä vaiheessa. Tuomari käpälöi koiran perusteellisesti, mistä iso plussa. Pitää muistaa pitää se seisomassa, muuten antoi käsitellä ihan hyvin, mutta takapäätä käpälöidessä meinasi laittaa ittensä istumaan. Sininen nauha sieltä tuli ilman sen kummempia perusteluja, mutta lähinnä tota kehässä toimimista me oltiin opettelemassa niin ei sillä väliä. Isossa kehässä sit olikin vaikeampaa kun ne 20+ sinisen nauhan saanutta otettiin kehään. Edessä oli vihikoira joka halusi haastaa riitaa kaikkien kanssa ja takana vehnä, joka aina kun yritin ottaa vähän tilaa itselle tuli uudestaan sentin päähän persiistä. Ei osannu arvostaa pyrrinpojan luontaista rumuutta, joten päästiin onneksi kotiin melko nopeasti.
Totesin kyllä taas, että ei oo kauheasti mun laji. Odotellaan yhteensä kolmisen tuntia että päästään juoksemaan kehässä muutama sekunti koiran kanssa ja joku käpälöi. Sitten tähän vielä se, että ilmeisesti monet tulevat sosiaalistamaan koiriaan mätsäreihin ja kun mulle sosiaalistaminen ei mieluummin tarkoittaisi sitä, että kaikkien koirien pitää päästä ihotuntumalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti