Vähän normaalista aiheesta ohi, mutta yllä kuva nykyisestä turkista. Aika kiva kesätukka, vaikka itse sanonkin.
Tänään tein itselleni kauheuksia ja lähetin ilmottautumisen ensimmäiseen EVL-kokeeseemme, joka tapahtuu 3.6. Uudessakaupungissa tuomarina Juha Kurtti. Odotukset ei mitenkään järin suuret ole, lähinnä tarkoitus on käydä kokeilemassa miltä EVL tuntuu ja etsimässä harjoitukseen painopisteitä. SM-kisoissa olisi tarkoitus jo olla paremmassa kisakunnossa. Postista kotiin ajellessa tajusin, että ehkä olisi syytä tuohon ensimmäiseenkin jo harjoitella. Suunta siis Tuulissuolle vaihteeksi.
Ensin otettiin hallissa vähän toista lajia, eli puomin kontakteja ja keinua muutaman toiston, jotka meni varsin mainiosti. Pysähtyminen puomin päässä alkaa olla ihan itsenäinen eikä käskyä välttämättä enää tarvitsisi varmaankaan. Sitten parista eri kulmasta kepeillä takaaleikkauskokeilu joka sekin meni hyvin ennen pääsyä varsinaiseen aiheeseen - metallihyppynoutoon. Muutama toisto kevyellä metallilla ja pari kertaa niin, että palkka odottamisesta, ettei tapahdu varastamisia ja meni oikeastaan niin mallikkaasti kuin pitääkin. Syöksy kapulalle esteen yli ilahduttaa itseäkin, luultavasti päästään taas olemaan yleisön suosikki jossain.
Ulkona otettiin ohjattua noutoa, tällä kertaa rohkeasti jo keskimmäinen kapula mukaan. Aikamoinen keskustelu oli siitä, että ihan oikeasti kyllä mennään siihen merkille eikä suoraan hakemaan jotain kapulaa. Lopulta se kuitenkin sinnikkäällä naksuttelulla meni perille. Lienee syytä ottaa säännöllisesti kapulat esiin ja käydä treenaamassa pelkkää merkille lähetystä kapulat näkyvissä. Kun merkki saatiin sujumaan alle, niin itse noudot meni kyllä just eikä melkeen. Koira seuraa hyvin kumpaa suuntaa näytetään eikä lähde vääriin suuntiin - kunhan se merkki onnistuisi.
Pallolla otettiin luoksetulon pysähdyksiä, jotka kumpaankin asentoon oikein hyviä ja teräviä. Tässä paljastuikin sitten uusi ongelma, maahanmenossa ja siellä pysymisessä lintsaaminen. Tästä on aiemminkin taisteltu eroon ja luulin, että se on jo historiaa, mutta taas alko kyynärpäät nousta säännöllisesti kauemmas mennessä. Kertaalleen käsky vähän korostetunkin totisesti, niin alkoi taas mennä pehmeämmälläkin ihan kunnolla maahan asti. Tuntuu siltä, että se kyllä pysyy siellä jos vaan menee kunnolla. Pitää varmaan palata ihan perusteisiin ja panostaa taas kunnolliseen maahanmenoon ja siellä pysymiseen vaihteeksi, niin tylsää kuin se onkin. Perusteiden treenaaminen unohtuu aivan liian helposti.
Suomen Villakoirakerhon joukkuekin tuli ilmoitettua TOKO:n SM-kisojen joukkuekisaan. Toivottavasti puudelit pärjää vaikkei Ella olekaan tänäkään vuonna riveissä mukana, kun valitsi jo huhtikuussa TSAU:n joukkueen kun paikkaa taas tarjottiin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti