Ensimmäinen yö Nijmegenissä sujui hienosti, koirat oli rauhallisia ja hotellin aamiainen oli oikein hyvä.
 |
| Laitumia luontopolun varrella |
Päivä aloitettiin koirien kanssa käymällä kunnon lenkillä paikallisella luontopolulla. Hollannissakin on yllättävän isoja ja jyrkkiä mäkiä näköjään. Seuraavaksi jatkettiin turistikierrosta ja käytiin kaupungin läpi kulkevan joen pohjoispuolella katselemassa miltä kaupunki näyttää.
 |
| Nijmegen |
Tämän jälkeen kello alkoikin olla jo reilusti yli puolen päivän, joten päätimme suunnata kisapaikalle vihdoin. Kisapaikalla alusta oli mielestäni loistava, vaikka jotkut koirat tuntuivatkin lipsuvan. Alustana on keinonurmi, joka itselleni toi aika paljon mieleen Hyvinkään koiraurheilukeskuksen nurmen. Lääkärintarkastus sujui kaikkien osalta hienosti, tosin alkuperäiseen suunnitelmaan muutosta sen verran, että matolääkkeet annetaan vasta lauantaina samalla kun Englannin joukkueellekin, joilla lääkitys pitää olla annettu 24-48h ennen maahantuloa.
 |
| Kisapaikka. Suomalaiset odottelevat treenivuoroaan. |
Itse treenit menivät omalta osaltani kaikin puolin hyvin. Muutamille tuntui aiheuttavan päänvaivaa omituisen näköinen rengas. Itse rengas oli todella paksu ja pelastusrengasmainen ja hajoava. Sähköiset kontaktit on myös käytössä, mutta tänä vuonna piippaus on poistettu käytöstä ja tieto anturilta tulee tuomarilla olevalla värisevällä laitteella, jolloin tuomari voi tehdä rauhassa työnsä ja tulkintansa ilman että yleisö tietää mitä mieltä anturit olivat. Omat treenit oli tosi hektiset, kun käytännössä juoksin kummankin koiran kanssa kolme lyhyttä radanpätkää ja loppuaika meni juostessa kentän ja auton väliä koiria vaihdellessa.
 |
| Suomen PAWC-joukkue |
Treenien jälkeen kerkesi juuri jäähdytellä koirat, käydä syömässä sämpylän ja juosta joukkueenjohtajien kokoukseen Suomen PAWC-joukkuetta edustamaan.
 |
| Suomen joukkue |
Lopulta illan viimeisenä virallisena ohjelmanumerona oli avajaiset. Ohjelmanumeroina tänä vuonna mm. ankkapaimennusta ja erilaista koiratemppuilua. Susan Rekveld piti avajaisten päätteeksi puheen, jossa kertoi PAWC:n 10-vuotisesta historiasta. Epävirallisena ohjelmanumerona olikin ruuan etsintä ja lopulta päädyimme syömään paikallista kebabia ja pitsaa kun ensin kevyen seikkailun päätteeksi löysimme ylipäätään auki olevan ruokapaikan.
Nyt sitten rentoudutaan ja odotellaan huomenna alkavia varsinaisia kisoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti