Aulis kolmosissa!

Otsikko jo kertoikin, että alun perin tälle vuodelle asetettu tavoite agilityssä tuli täyteen. Ajoitus oli siinä mielessä sopiva, että ehditään osallistua myös piirinmestaruuksiin vielä tänä vuonna. Nyt käydään vielä ne startit, mihin oltiin jo kakkosiin ilmottauduttu ja sen jälkeen keskitytään pääasiassa PAWC:hen.

Kisakirjasta hauska huomio, että vaikka sekä ykkösissä että kakkosissa ensimmäinen LUVA on tullut hyppyradalta, mutta meille ei ole tähän mennessä kisauralla tuomittu yhtäkään kontaktivirhettä. Vielä en ole malttanut laskea startteja kakkosissa, mutta niitä meni paljon enemmän kuin ykkösissä. Toisaalta tämä oli tietyllä tavalla odotettavissa. Suurimmaksi ongelmaksi meille tuntui kehittyvän ohjauksen rytmityksen vaikeuden lisäksi ykkösrimat. Ykkösten toinen LUVA oli pieni työtapaturma, josta voisi spekuloida, että sekin olisi voinut olla ykkössija, jos koira ei olisi kääntynyt muurilla väärään suuntaan.

Eilen aamulla siis lähdettiin Haminaan. Oltiin ilmottauduttu kaikille radoille, kun kerran sinne asti mentiin, mutta tietysti suuri toive oli, että kaikille ei saisi osallistua. Hieman ennen ensimmäistä rataa tuli kova sadekuuro, joka onneksi ehti mennä ohi ennen radalle pääsyä.

Ensimmäisellä radalla tuomarina oli Tuija Kokkonen. Minien ja medien jälkeen este 2 muutettiin takaakierroksi. Paikka oli todella ahdas, toisella puolella väärä hyppy, toisella puolella rengas lähellä, joten twistien tai saksalaisten sijaan valitsin niistopersjätön. Kolmosesteen käännössuunta jää ikuiseksi mysteeriksi. Muuta en keksi kuin että luultavasti liikaa harjoiteltu sylkkäreitä ja takaaleikkauksia viimeaikoina. Jostain syystä seuraavaakaan hyppyä koira ei suostunut lukitsemaan, vaan käväisi sitten puomilla ottamassa hylyn. Mielenkiintoiseksi osoittautuikin sitten muuri. Tämä oli ekaa kertaa kun tehtiin muuria, jossa on holvikaari alla ja ihan loogisesti koiralle se varmasti näytti samalta kuin esim. pussin sisäänmeno ja sieltähän se livahti alta. Toisella yrityksellä päätti sitten hajottaa koko muurin. Kerran me vielä siitä mentiin yli, kun halusin poikkeuksellisesti treenata radalla, kun tällaista muuria ei tietääkseni missään lähiseudulla ole käytettävissä ja sitten tuomarin pyynnöstä poistuttiin maalin kautta.

Toisella radalla tuomarina Anne Savioja. A:lle meno hieman epäilytti ja vaihtoehtoja oli paljon, joista valitsin sitten sen tällä hetkellä varmimmalta tuntuvan. Renkaalta hyppy meni pitkäksi, muuten radasta ei kauheasti sanottavaa. Puomin jälkeen olin aivan varma, että nyt kämmään vetäisemällä pois hypyltä tai jotain vastaavaa, mutta nollalla maaliin ja voitto ja SERT ja siirto kolmosiin. Vahingossa kyllä muutama metri maalin jälkeen taisin palkata koiran ehkä vähän rata-alueen puolella, mutta onneksi tästä ei nyt kuitenkaan hyllyä tullut.



Kolmas rata olisi ollut Saviojan hyppyrata. Meille tarjottiin mahdollisuus mennä nollakoirana, mutta jätin väliin kun oli niin voittaja olo että halusin pitää sen ainakin iltaan asti. Uudet lähtövalmistelut tuntuivat myös toimivan oikein hyvin. Paikan päälle tultua päästeltiin vähän höyryjä lämmittelyesteillä ja totuteltiin alustaan. Ennen kumpaakin starttia revittiin jonkun verran ja Aulis sai tappaa Wubbaa. Kyseessä ei ole koiran kuumentaminen radalle, vaan päinvastainen tarkoitus ja se vaikuttaisi ainakin tällä hetkellä toimivan, että saa purkaa itseään ennen lähtöviivalle menoa. Tällä kertaa ei kummallakaan radalla kiljunut lähtöviivalla eikä mennyt maahan!

Kolmoset näillä näkymin korkataan perjantaina TSAU:lla, jos aikataulut ja työt sopivat yhteen ja jatketaan lauantaina Tampereella Takut ry:n kisoissa. Ne ovatkin sitten viimeiset viralliset kisat ennen kuin lähdetään Hollantiin, jonka jälkeen osallistutaan piirimestaruuksiin, jonka jälkeen varmaan pidetään jonkin verran taukoa kisaamisesta.