Tänään oltiin Tuulissuolla treenailemassa ja tarkoituksena olisi saada edes sujuvat kontaktit siirtymään myös radalle. Tehtiin myös rataa, mikä nyt tällä kertaa "suunniteltiin" vain numeroimalla kentälle valmiiksi levitellyt esteet ja siirtelemällä niitä vähän, tosin ihan hyvä rata siitä loppujenlopuksi tuli. Tänään en tosin saanut niin hyvää virettä aikaiseksi kuin pitäisi saada myös treenatessa ja tuli vähän sellaista epävarmaa ja eka kierroksella kontaktit olikin radalla taas aivan kaamean hitaat. Pitkästä aikaa tuli myös keppivirhe kun tultiin loivasta avokulmasta minä vasemmalla puolella ja vedätin vähän turhan pitkälle, kun pitäisi antaa koiralle tilaa hakea eka väli. Joku asia TSAU:n hallissa tuntuu myös Ellalle olevan vastenmielistä, kun ei jotenkin etene radalla samalla lailla kuin esimerkiksi ATT:llä. Itse epäilen, että pohja ei ole irtonaisen kerroksen takia ihan lemppareita ja treenien jälkeen taas olikin silmätkin täynnä hiekkaa. Tassut sentään puhdistui kohtuullisesti lumessa.
Kontaktit saatiin nyt parin esteen radankin jälkeen tulemaan kohtuusujuvasti. Tilannetta paransi huomattavasti se minkä meinaan aina kisatilanteessa unohtaa, että en käänny katsomaan koiraa, mikä on selvinnyt jo 2 vuotta sitten, mutta jostain maneereista on vaikeaa päästä eroon. Ajoituksen puolesta myös olisi parasta, jos rata sujuisi siten, että koiran voi lähettää edeltä esteelle ja juosta ohi vasta laskevalla osalla. Tänään tehtiin sekä namipalkalla, että vastaan heitettävällä pallopalkalla. Mietittiin myös vielä vähän uusia juttuja kokeiltavaksi, mutta tällä hetkellä en ihan vielä ole valmis, koska palkkauksen muutoksella saatiin jo nyt parilla treenikerralla sekunnin parannus kisoihinkin per este, niin katson ensin pari kuukautta mihin tällä päästään, ettei tule liikaa muutoksia enkä enää tiedä mikä se juttu sitten oli millä tuloksia saatiin eniten aikaan. Kiitos vaan avustajalle myös, aiheesta pystyy harvoin keskustelemaan ilman, että vastapuoli olettaa valmiiksi mitä kaikkia virheitä opetuksessa on tehty ja tarjoaa korjaukseksi jotain mikä ei tähänkään asti ole toiminut.
Ja tulipa myös ohjaajan iloksi kokeiltua Oonan ohjaamista. Hauska eläin, joskin hieman hankala kun koskaan ei tiedä että eteneekö se itsekseen vai kyseleekö ja tulee ohi ja kontaktien käskytys vieraalla koiralla on kovin vaikeaa kun selkärangasta tulee kaikkea muuta kun pitäisi.
Illalla kotona otettiin hierontasessio. En tiedä vaikuttiko päivän vauhtiin, että selkä tuntui olevan toiselta puolelta hieman jumissa, mutta tuntui aukeavan. Tarttis olla vähemmän laiska sekä oman että koirien lihashuollon kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti