Tänään oli lyhyempi työpäivä joten käytiin sitten ottamassa taas vähän kontaktitreeniä Tuulissuolla. Ongelmahan on pitkään ollut, että kuinka alastulo saataisiin nopeaksi, kun se on varma. Tässä vielä lisäongelmana se, että en voi palkata nopeista suorituksista, kun tulee aina niin kovin huolellisesti enkä ole oikein keksinyt tapoja, miten koiralle saisi aiheutettua kiireen alastulolle. Naksuttelu on tuonut parhaimmillaankin alastulosta sujuvan sekä puomilla, että A:lla. Erityisesti puomilla ei pitäisi olla erityistä syytä tulla hitaasti (muu kuin huono opetus), koska este ei ole teknisesti ollenkaan niin vaikea kuin A, jolla melko hitaastikin tullessa jo jalat liukuvat aina seuraavaan poikkirimaan. En elättele kovin isoja toiveita, että saisin aikaiseksi koiran, joka tulee oikeasti vauhdilla A:n alas.
Kokeilin Inton kanssa aiemmin käytettyä versiota, jossa pallo heitetään jo ennen kuin koira on alhaalla ja päästetään sitten luvan kanssa. Tämä ei toiminut lainkaan, vaan koira hyytyi väijymään palloa ja tuli jos mahdollista vielä hitaammin. Sama toistui toisella tavalla, että palloa vedetään naaman edessä.
Mahdollisesti toimiva keino näyttäisi olevan ATT:n hallilla kokeiltu tapa, että koira nostetaan puomin alastulevalle osalle, hetsataan kuumaksi ja otetaan vain alastuloa erillisenä. Nytkin tästä saatiin huomattavasti reippaampi suoritus, kun nostin itse koiran sekä puomille että A:lle. Tämä ilmeisesti perustuu siihen, että suoritus lyhenee eikä töitä tarvitse tehdä niin valtavan paljon keskittyneesti ennen palkan saamista. Erityisesti puomi on kuitenkin melko pitkä este aina kokonaan suoritettavaksi ja tällöin palkkaustiheys laskee. Meillähän on myös keppejä harjoiteltu paljon aikoinaan puolikkailla kepeillä.
Nyt pitää lähteä kokeilemaan tätä ja lisäksi taitaa tulla pieni askarteluprojekti ja pitää rakentaa pienoiskokoinen kontaktieste itselle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti