Tänään pari starttia ATT:n 10-vuotiskisoissa heidän uudella kentällään. Ensimmäisessä tuomarina Sisko Pulkkinen ja jälkimmäisessä Salme Mujunen. Pulkkisen rata oli oikein mukava ja hyvin virtaava ja periaatteessa aika helppokin, jos vain ohjaukset näytti oikeaan suuntaan. Vaikeuksia meille tuotti varsin yllättävä kohta, jossa A:lta eteenpäin hyppy, toinen hyppy takaisin ja aivan suorassa linjassa kepit. Videotarkastelussa en ehkä ottanut täysin hyvin käteen, kun yleensä on ihan estehakuinen koira tuollaisissa tilanteissa ja käsi ehkä heilahti hieman, mutta jostain syystä Ella olikin vilahtamassa selän takaa takaisin A:lle. Keppejä en peittänyt, mutta ehkä eivät vain osuneet sitten koiran silmään aivan suorassa olevat kepit. Tässä on meille ennenkin joskus ollut ongelma. Ei oikein voi tietää. Tuloksena sitten hieman säätöä ja koira toiseen väliin keppejä väärältä puolelta. Uusi yritys, tällä kertaa jätti pari väliä lopusta pujottelematta. Videoltakaan ei kyllä saatu mitään liikahdusta aikaiseksi, mikä olisi varsinaisesti vetänyt koiran pois, mutta ehkä sitten ajattelin sitä seuraavaa käännöstä jo. Takaisin keppien alkuun ja vielä uusi yritys ja nyt meni. Tulksena 10 ja 14 sekuntia yliaikaa. Videolta spekuloiden kepeillä sohlaamiseen meni noin 17 sekuntia, joten oltaisiin oltu noin -3 sekunnin tuloksessa kiinni ilman tätä. Muuten ohjaaminen meni ihan rennosti ja mallikkaasti, kontaktit ei olleet supernopeat, mutta ihan sujuvat kuitenkin. Sijoitus 12, jos sillä nyt on jotain väliä.
Toinen rata olikin tyypillinen Mujusen rata, neljä suoraa putkea, paljon tilaa, vähän esteitä ja vähän kiire joka paikkaan. Rataantutustumisessa vaikutti pahalta, mutta ihan mallikkaasti kuitenkin vietiin homma läpi. Kepit pelotti edellisen radan perusteella mutta nyt ei ollut tietoakaan että joku ongelma on joskus ollut eikä oikeastaan muuta vaihtoehtoakaan ollut kuin vain luottaa koiraan. Keinu oli vähän kiikunkaakun, mutta keinu osui kuitenkin maahan ennen koiraa ja nolla tuli, vaikka luulinkin maaliin tullessa saaneeni vitosen keinulta, kun kuuluttaja tällä kertaa ei maininnut nollatulosta. Tulos -13,84 ja 7. sija.
Tähän päivään olin tosi tyytyväinen, radat meni kivasti ja pitkästä aikaa agilitykisoissa tuntui olevan kolmosissakin rento meininki eikä liikaa totisuutta. Samalla tapahtui se ihme, että SM-0:t tuli ilmeisesti täyteen ja nyt pitää harkita, että pitäisikö yksilökisaan kuitenkin niiden kiusaksi osallistua, joiden mielestä me, jotka emme voi voittaa mestaruutta vain venytämme kisapäivää turhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti