Turkki pois ja lisää virtaa!

Lomailut on ohi ohjaajalta, nyt pääsee koira taas lepäilemään päivät. Tänään illalla Ella pääsi taas valtavasta turkistaan, tällä kertaa kokeilussa lainassa ollut Andiksen 9,5mm terä, jolla tuli aika kivan oloinen karva. Hoitotoimenpiteet kyllä tuo sitten aina lisää virtaa, joka piti hyödyttää palloleikkien ohessa. Seuraaminen ihan törkeän innokasta, meinasi vaihteeksi jopa välillä syöksyä ohjaajan edelle eikä ollut edes ihan lyhyitä kaavioita. Hyvän Wilsonin eteen kannattaa tehdä töitä. Kaikki idarin pysähdykset tänään hyvät, ei sotkenut edes istumista! Luoksetulon pysähdykset normaaliin tapaan hyvät. Kaukot ihan tosi nopeat, hyvällä tekniikalla eikä edes kiertymistä tänään.

Kesäpäivä

Tänään on vietetty kesäloman päättymisen kunniaksi kesäpäivää. Päivällä Maskussa uimassa ja alkuillasta katseltu ja kuunneltu ukkosta kotona. Uintitekniikka tänään tosi hyvää, ilmeisesti tekniikka paranee itsellään tehokkaammaksi ja paremmaksi, kun vaan ui. Harmi, ettei ole mitään alle 5-kiloisille koirille sopivia vesiurheilulajeja. Ella varmaan veneen ja hukkuvan ihmisen kädessä olevan dummyn haluaisi noutaa, mutten usko että pystyisi. Täytyy siis harrastella tuota vedestä noutamista vaan omaksi (ja koiran) iloksi. Käsittääkseni uiminen on myös hyvää liikuntaa.

Iltatokoa

Iltasella pihanurtsilla vielä ensin yksi tunnari, jossa kävi ekana haistamassa oikeaa, mutta jatkoi ympyrän takaosaan ja toi sieltä väärän tikun. Toisella lähetyksellä haki oikean, mutta halusin vielä ottaa yhden. Väliin ohjattua noutoa vasemmalle kaksi toistoa, kummallakin kerralla ensin palkka kertaalleen merkiltä. Hyvä lähtö merkiltä ja hyvät noudot, toisella kerralla meinasi tulla ensin huonoon perusasentoon, mutta peruutti siitä kapulan kanssa hienossa puolikaaressa suoraan. Uusi yritys tunnaria, oikea ympyrän eturivissä, tällä kertaa aloitti toisesta reunasta ja kävi nätisti tikut läpi ja päätyi oikeaan. Lopuksi vielä pari kaukoa, projektina istu-seiso-istu kiertymisen korjaus palkkaamalla hieman sivuun siten, että mahdollinen kiertyminen tapahtuu aina väärään suuntaan. Kiertyminen nyt jo huomattavasti lievempää kuin viime kerralla aloittaessani tämän projektin, muuten kaukot erittäin loistavia.

Keppikulmia ja hyppyharjoituksia

Tänään päivällä oltiin TSAU:n hallilla, missä pääaiheena tänään Ellan kanssa keppien sisäänmenot. Rata tyyliä hyppy-hyppy-kepit, jossa hyppyjen yli kepeille sekä avokulmasta että siitä toisesta, mille en tiedä mitään nimitystä kulmaa pari kertaa jyrkentäen. Ei ongelmia tällä kertaa sisäänmenoissa, mutta taas tuli käsittämätön juttu, että toiseen suuntaan ei osannut pujotella yhtäkkiä kahta viimeistä väliä. Toiseen suuntaan sama harjoitus kyllä meni loppuun asti. Keppejä on nyt treenattu hieman liikaa ja alkoi vauhti kadota jankkaamisessa kepeillä sen verran, että pitää pitää ainakin torstaihin asti taukoa kepeiltä. Vauhtia haettiin vielä juuri ennen kotiinlähtöä tekemällä kepit pari kertaa ihan tosi kapealla kujalla. Lisäksi otettiin hyppysuoraa, missä eri korkuisia rimoja ja erilaisia välejä hypyillä, mitkä meni hyvin ja kovaa. Yhden kerran kuului yksi kolaus rimasta, mutta seuraavalla kerralla sama suora samalta puolelta hyvin. Ei meillä mitään rimaongelmaa ole, mutta tuskin näistä hyppyharjoituksista haittaakaan on. Jäähdyttely rymyämällä risuisessa metsässä.

Päivittäinen TOKO-annos

Illalla otettiin pihalla vielä ruutuun naksuttelua kosketusalustan kanssa kahdessa eri kohdassa. Ensimmäisen ruudun rakennuksen aikana paikalla istuminen samalla kun Into harjoitteli paikallamakuuta, toisen rakennuksen aikana paikallamakuu. Ruutuun lähetykset meni hienosti. Otettiin myös idaria ensin niin, että tehtiin erilaisia seuraamisia siten, että merkit oli kohdillaan. Ei ennakoi merkeistä mitään. Idarin pysähdyksissä istuminen oli taas hukassa vaikka tehtiin yksi seisominen alle, tällä kertaa kaksikin kertaa, ensin jäi seisomaan, sen jälkeen lakosi maahan, mutta alkoi sujua taas varmasti. Otettiin lopuksi vielä narupalloleikkinä luoksetulon pysähdyksiä ja vielä kerran se istuminen, joka oli nyt loistava.

Uimassa

Tänään käytiin taas Uittamolla meren rannalla ja koirat vähän meressäkin. Puudelit ei oikein tunnu tajuavan lopettaa, kun pääsevät vauhtiin. Ensin kastumista vähän jännitetään, mutta kun lelujen noutaminen alkaa, niin siitä ei meinaa tulla millään loppua. Ilmeisesti ne vesikoirajuuret on villakoirilla vielä jossain syvällä olemassa. Ella on aina ollut kiinnostunut vedestä ja tykännyt tuijottaa vettä ihan kuin haluaisi jotain, muttei oikein tiedä tai muista mitä. Viime kesänä 3-vuotiaana se vihdoin valaistui ja totesi, että vedessä voi edetä myös uiden, jonka jälkeen se on ottanut asiakseen noutaa veden varaan joutuneita tavaroita. Erityisessä suojeluksessa on jo pari vuotta vanha mustakeltainen kelluva delfiini.

Agilityä ja tokoa

Tänä torstaina ei ollut ohjattuja treenejä, joten otettiin ihan itsenäistä agilityharjoittelua. Pääaiheena meillä tällä kertaa alastulokontaktit, kepeille sisäänmeno avokulmasta ja lähtökontrolli. Kontaktit oli alkuun vähän hitaita, kun ajoitin pinta-käskyn liian aikaisin. Se ei sittenkään taida tarkoittaa koiralle sitä kontaktipinnalle menoa vaan että etene vielä vähän ja pysähdy, eli toimii varsin mainiosti, kunhan käskyttää tarpeeksi myöhään. Muutaman muistutuksen jälkeen tosin pysähtyi ihan itsekin ilman mitään käskyä, joka olisi pidemmän päälle se paras vaihtoehto. Keppien avokulman kanssa oli vähän murhetta ensin, kun meinasi itsenäisesti hakea ensin noin ehkä neljättä väliä, mutta pienellä jankkaamisella asia meni kyllä perille, joskin hidasti menoa kepeille aika paljon. Tauon jälkeen otettiin radan pätkä, jossa lopussa kepit avokulmasta, jotka sitten meni kyllä hienosti ja vauhdilla. Täytyy muistaa vähän takoa näitä asioita. Lähtökontrolli tällä kertaa muutenkin hyvää, mutta ei liene haitallista vahvistaa hyviäkin asioita. Kokeilin myös lähdössä hypyn yli suoraan toiselle esteelle käskyttämistä. Eli lähtö hypyn yli putkeen putki-käskyllä, mikä tuntui antavan paremman lähtönopeuden.

Agilityharjoituksian ennen ja niiden välissä otettiin vähän TOKO-juttuja. Luoksetuloa pitkältä ja lyhyemmältä matkalta suoraan läpi, pysähdyksiä seisomaan ja maahan ihan palloleikkinä ja juoksenteluna ja yksi luoksetulo täyspitkänä siten, että otettiin vain seisomaan pysähdys oikeassa kohdassa. Pelotti kai, että se alkaisi jossain vaiheessa ennakoida nimenomaan sitä koetilanteen maahanmenoa, mutta ei esittänyt sellaisia oireita. Lisäksi otettiin tasamaanoutoa metallilla, kun hyppyeste oli jossain enkä jaksanut etsiä ja pidempiä seuraamiskaavioita pallopalkalla. Yksi kuvio pitkähkö juoksukaavio, jonka jaksoi melko hyvin. Pallon tuominen takaisin kuvioihin tekniikkaharjoituksiin käyttämieni namien lisäksi tuntuisi tuovan intoa ja kestävyyttä seuraamisiin, ei hyytynyt juoksussa tällä kertaa, vaikka oli kuuma ja oltiin tehty jo paljon juttuja alle.

Uintia, tunnari ja hienosäätöä

Iltapäivällä käytiin vähän merenrannalla ja pikkupuudeli löysi taas sisäisen vedestä noutavan koiran itsestään. Uintitekniikkakin oli harvinaisen hyvää, hännänpääkin näkyi pinnalla kun tähän asti uinti on ollut sen mielestä kauhean hauskaa, mutta omasta mielestäni aika epämääräisen näköistä, kun takapää on ollut alhaalla ja etujalat porskineet pinnan yläpuolelta. Vesilelun noutaminen ei loppuisi varmaan ennen kuin henki loppuisi, jos joku vaan heittelisi sitä ikuisesti, joten täytyy itse vähän rajoittaa kun koira alkaa vaikuttaa palelevalta ja väsyneeltä.

Illalla otettiin pihalla yksi tunnari, joka oli eri hieno. Oikea tikku oli toinen vasemmalta rivissä ja katsoin ensin, että nyt osuu heti oikealle tikulle, mutta aloittikin vasemmasta reunasta yksitellen eikä käynyt edes varmistelemassa, vaikka oikea löytyi nopeasti. Kaukokäskyanalyysi tunnarin jälkeen paljasti, että kiertyminen myötäpäivään tapahtuu istumasta seisomaan noustessa. Luultavimmin syynä taaksepalkkauksen ennakointi, koska Ella kääntyy luonnostaan paremmin nimenomaan myötäpäivään. Tällä kertaa myös pallopalkka taakse, mutta sen verran toisesta sivusta, että kääntyy eri kautta. Vaikutti heti auttavan jo vähän. Täytyy alkaa tarkkailla näitä kiertymisiä.

Verijälki

Käytiin äsken ajamassa Ellan ihan ensimmäinen verijälki, pituutta huimat vajaa 100 metriä, verta noin desi mukaanlukien alkumakuu ja ikää noin 14 tuntia. Alkumakuun haju kiinnosti kovasti ja taisi vähän syödäkin sitä veristä multaa, mutta ainakin siinä piti hyöriä ja kaivaa. Ohjasin siitä eteenpäin ehkä noin 20 senttiä, kun päässä syttyi lamppu, että tämähän etenee. Siitä lähti sitten jäljestämään, poikkesi silloin tällöin 10-20 senttiä sivuun ja palasi suoraan jäljelle ja hidasti selkeästi kohdassa, jossa muistan vähän pysähtyneeni sienen kanssa. Noin puolivälissä jälkeä alkoi selvästi tulla esiin hieman myös se, että veri saattaa saaliin lisäksi tarkoittaa vaaraa, mutta puudelimainen uteliaisuus oli paljon vahvempi ja eteenpäin mentiin jännittyneenä ja maha maata viistäen ryömimällä. Kielojen seassa selvästi hieman korkeammassa asennossa ja nopeammin kuin jäkälällä. Jäljen päähän olin vienyt vanhan teurastetun bernhardilaispehmolelumme paavon jäänteet eli ne nahat mistä sisälmykset on jo aikoja sitten revitty ulos ja sen päälle kanaherkkutikun. Mielenkiintoinen reaktio oli, että aluksi ei meinannut tikku eikä paavo kiinnostaa, vaan Ella yritti kovasti ilmavainulla etsiä jäljelle jatkoa, mutta kyllä se transsistaan heräsi lopulta. Oli sen verran hauskaa ja liikuttavia nuo alkukantaiset reaktiot, että täytyy ottaa jossain vaiheessa uusiksi etenkin kun taipumusta tuntui löytyvän.

Hellepäivä tulossa, taitaa täytyä lähteä koirien kanssa uimaan.

Pihatokoa helteellä

Otettiin pihalla naksun ja namien kanssa jotain pientä, kun tällä helteellä ei jaksanut iltapäivälenkillä lähteä mihinkään kentälle. Ensin neljä merkkiä ympäriinsä pihalle ja eri suunnista lähetyksiä aina suoraan edessä olevalle merkille, mitkä meni virheettömästi. Sen jälkeen koira yläpihalle paikallamakuuseen siksi aikaa kun kävin rakentamassa ruudun, johon kosketusalusta keskelle. Meni silti hienosti suoraan keskelle, vaikka käväisikin siellä käynnin jälkeen haistelemassa yhden kulman, kun ei olla taidettu noilla keltaisilla ämpäreillä ottaa koskaan. Eri suunnista muutama lähetys, hienosti meni. Ruudun siirtämisen ajaksi koira paikalla istumiseen, missä myös pysyi hienosti ja ruutuunmenot toimi hienosti lukuunottamatta yhtä, missä kävi haistelemassa nurmikosta jotain ruudun takana. Lopuksi vielä idarin pysähdykset, taas jäi ekasta istu-käskystä seisomaan ja siitä eteenpäin ei sekoiluja. Täytyy kokeilla seuraavaksi ottaa yksi seisominen alle, että onko se kovasti hyvin nyt ehdollistettu siihen, että ensin tehdään pihassa aina yksi seisominen? Ruutuun lähetyksen toistoja pitää myös vähentää jatkossa ja uskoa, että kyllä se sinne menee vähemmälläkin.

Tänään olisi illalla tarkoitus käydä vetämässä yksi verijälki ja huomenna aamupäivällä kokeilla, josko tuolla elukalla olisi jotain jäljestystaipumuksia..