Tänään oli taas kääppänien agilitytreenit. Kuplahalli oli viimeisen viikon pakkasten myötä myös kylmennyt huomattavasti kylmemmäksi kuin mitä se yleensä on ja viime viikolla oli. Tänään aiheena oli kolme radan pätkää joista ensimmäinen oli lähinnä tekninen harjoitus välistävetoja ja hyppyjä edestä ja takaa. Pari jälkimmäistä oli normaalimpaa ratasuoritusta simuloivia.
Estehakuisuus on taas lisääntynyt ja ensimmäisenä naaman edessä näkyvä este on se, mikä suoritetaan - edestä tai takaa. Lisäksi täytyy myöntää, että oma liikkuminen oli vähän hukassa välistävedoissa ja hieman muutenkin, mutta myöhemmin odotteluajalla kävin ottamassa uusiksi kyseistä pätkää, niin sujui huomattavasti paremmin kun oli ehtinyt miettiä liikkumistaan. Estehakuisuus oli havaittavissa myös kahdella muulla radan pätkällä ja ohjaamisessa pitää vaan olla erittäin tarkkana. Samoin pitää olla tarkkana koiran sijoittumisen suhteen, että ollaanko estettä suorittamassa edestä vai takaa.
Kontaktit meni paremmin kuin viime kerralla. Korjattava asia olikin ohjaajan sijoittuminen, kun koira on aina tottunut, että ohjaaja menee hieman esteen päädystä ohi. Keppien sisäänmenot onnistuivat hyvin ja koiran edelle voi mennä kepeillä paljonkin, kunhan ei keppien päässä tee sivuttaisliikkeitä turhan aikaisin, jolloin lopusta voi jäädä pari väliä pujottelematta. Pitää varmaan harkita, että opettaako koiraa kestämään tällaisia asioita vai opetteleeko ohjaamaan niin, että paikkaa estetekniikan heikkoudet ohjauksella.
Tokoakin laiskan viikon jälkeen otettiin vähän odotteluajalla. Tällä kertaa ihan alkeita, eli perusasentoa ja seuraamista, mikä olikin tarpeellista. Hyvää perusasentoa piti vähän hakea ja seuraamisessa oli ihan sama ongelma - koiran sijoittuminen liian eteen ohjaajaan nähden. Pikkuhiljaa se korjaantui kuten aina ennenkin lyhyillä suorilla seuraamisilla, joissa pysähdys heti kun koira siirtyy liikaa eteen, jolloin se joutuu palaamaan taaksepäin ennenkuin on oikeassa paikassa ja koiran terve laiskuus opettaa nopeasti, että tässä tulee ylimääräistä säätöä. Toinen ongelma seuraamisessa oli liiallinenkin tiiviys sivusuunnassa - pieni koira, joka siirtyy ohjaajan oikean jalan ollessa etummaisena liian lähelle estää ohjaajaa astumasta vasemmalla jalalla eteenpäin ja tulee vaara että käy niin kuin monta kertaa on käynyt, että ohjaaja astuu varpaille. Täytyy varmaan kaivaa vanha kunnon naksu esiin tätäkin varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti