3.9.13

Here we go again - PAWC 2013


On taas se aika vuodesta, kun pakataan agilitykamoja matkalaukkuun ja lähdetään minulle nykyisin vuoden tärkeimpään kilpailutapahtumaan - ParAgility World Cup:iin (PAWC), joka tällä kertaa järjestetään Gyulassa, Unkarissa. Samassa paikassa vuonna 2009 oli Ellan ensimmäinen kilpailu ulkomailla, joten ajattelin että olisi kiva saada mummeli vielä tänne. Viidettä kertaa mukana tapahtumassa, kolmatta kertaa PAWC:ssä. Sitä ennen kahdesti ehdimme kisaamaan IMCA:ssa, joka on aina saman tapahtuman yhteydessä. Auliksen kansainvälinen kisaura onkin ollut vain PAWC:ssä.

Valitettavasti viimemetreillä tänä vuonna Suomen joukkue supistui kahteen henkilöön ja kolmeen koiraan. Huomenna olisi tarkoitus pakkautua ensin täällä omaan autoon, ajaa Helsinki-Vantaalle, jossa koirat ruumaan ja iltalento Prahaan. Itse sentään saan matkustaa matkustamossa, vaikka kansainvälisillä lennoilla Norwegian ei otakaan koiria matkustamoon. Sieltä sitten vuokra-autolla aamuvarhaiseksi Gyulaan, jossa asun samassa hotellissakin kuin 2009 ja kisat on samassa paikassa. Torstaina iltapäivällä ja illalla onkin sitten vuorossa eläinlääkärintarkastus, harjoitukset, joukkueenjohtajien kokous ja avajaiset. Ja sitten onkin kisoja yksi rata päivässä sunnuntaihin asti ja välissä gaalaillallinen ja sunnuntain päättäjäisten jälkeen vielä yksi yö tuolla ja maanantaina päivällä takaisin Prahaan ja iltalennolla Helsinki-Vantaalle ja sieltä kotiin. Toinen suomalaiskisaaja tulee paikalle itse järjestämillään kyydeillä ja tapaamme kisapaikalla.

Hankalan oloinen matkajärjestely aiheutuu pääasiassa siitä, että Malev meni viime matkan jälkeen konkurssiin ja tämän hetkiset suorat lennot Budapestiin hoitaa Finnair, Wizzair ja Norwegian. Norwegian taas lentää vain tiistaisin, joten tästä tulisi ylimääräisiä yöpymisiä perillä. Wizzair ei kuljeta lemmikkejä ja Finnair taas perii ruumassa matkustavista koirista 10€/kilo/lento, mikä tarkoittaisi Auliksen ja Atlas 60 -boksin osalta edestakaisen lipun hinnaksi yli 500€. Nyt minun ja koirien lennot eivät maksa edes tuota, joten ajomatkaa nyt vaan vähän siedetään. Matkustamisen osalta sen verran helpotin omia hommia lentokentilä, että Auliksen lentoboksiin tuli hankittua pyörät alle.

Kisapaikka on kiva urheiluhalli, jossa on korotetut katsomot molemmin puolin ja ainakin neljä vuotta sitten tunnelma oli tiivis, mutta ei ahdas. Matto oli joillekin koirille puulattian päällä hieman liukas, mutta molemmat koirani onneksi kohtuullisesti sopeutuvat alustoihin ja torstaina on muutama minuutti aikaa treenata. Kylä on leppoisa kylpyläkaupunki 5km päässä Romanian rajasta. Ruoka ja juoma on halpaa, sääennuste tätä kirjoitettaessa joka päivälle aurinkoista ja hellerajoilla. Viimeksi pari ensimmäistä päivää olikin lähemmäs 40 astetta lämmintä, mikä ei ollut enää miellyttävää ja ukkosyön jälkeen parin kymmenen paikkeilla. On mielenkiintoista nähdä aikakausien ja elintasojen sekamelska paikassa, jossa jotkut ajelevat uudenkarheilla BMW:illä, toiset hevoskärryillä ja kaupungin keskustassa pihoissa on kanoja ja vuohia. Kisan osalta koko kaupunki on mukana ja pormestari on henkilökohtaisesti kirjoittanut kisaajille oman tervehdyksensä ja tullee puhumaan taas avajaisissa.

Edellisestä blogikirjoituksestani onkin jo noin vuosi. Ollaan agilityn osalta eletty aika pitkälti hiljaiseloa. Ollaan treenailtu itseksemme jonkin verran ja käyty vain parit kisat, joista ei sen suurempaa uutisoitavaa ole ollut. Ellalla alkaa selvästi ikä jonkun verran painaa, mikä näkyy pidentyneinä palautumisina ja olen melko varmasti siinä uskossa, että tämä ympyrän sulkeutuminen Gyulaan tulee päättämään Ellan osalta isot kisat ja siirrytään erittäin ansaittuja eläkepäiviä viettämään tämän jälkeen. Mutta vain melko varmasti, eli en lupaa etteikö Ella voisi olla Italiassa ensi vuonna, jos terveys säilyy ja kestää.

Yritän päivittäin raportoida blogissa kuulumisia kisamatkalta.

Linkkejä:

Ei kommentteja: