Eilen käytiin tekemässä hallilla päivätreeninä pientä ratatreeniä. Auliksen kanssa pääosissa oli viikonlopun jälkeen, että ohjaajallakin on radalla joku rooli ja että kovistakin vauhdeista voi muistaa vielä kääntyä pyydettäessä. Tietysti tää on odotettavissa oleva ongelma kun koira on opetettu ensin vain suorittamaan itsenäisesti esteitä ja ohjaus jätetty vähemmälle, että jossain vaiheessa lähtee mopo hanskasta. Hallilla oli joku rata valmiina, mistä pistelin estejärjestyksen sellaiseksi, että on meille mahdollinen ja tiukat ja vauhdikkaat osuudet vaihtelee ja on vähän väärääkin tavaraa tyrkyllä. Ihan parissa kohtaa tuli liitelyä, mutta kun nämä hiottiin kuntoon niin kyllä loppujenlopuksi tehtiin rata tosi hienostikin. Tarkkana saa olla suuntien kanssa, mutta kun tuo on kuulolla niin kyllä se osaa. Kontakteilla myös seisotettiin huolella ja lähtökontrollissa vaadin ennen lähtölupaa, että ilme näyttää siltä että se ihan oikeasti on luopunut esteistä eikä ole vaan tärinöissään siinä että kohta lähen kyllä. Jäi tosi hyvä mieli ja tosi tiukkoja käännöksiä tehtiin 55cm rimoilla kovistakin vauhdeista. Ja ei yhtään keppivirhettä, vaikkakin tunnustan että kulma oli helppo. Katsotaan miten käy perjantain epiksissä.
Ellan kanssa tehtiin sama rata kahtena variaationa. Ekalla kerralla vaan posotettiin ja toisella kerralla vaihdoin muutaman esteen takaakiertoihin ihan vaan sellaisenkin muistelemiseksi. Vauhti oli tosi hyvää sekä radalla että kontakteilla ja hyvin tuli ihan omiakin päätöksiä tarvittaessa. Vaikeammista kulmista tuli kokeillessa tosin tehtyä pari keppien sisäänmenovirhettä, mutta nää oli taas sellaisia missä vaalea visuaalisesti vahvempi keppi oli toisena. Tähän pitänee kiinnittää hieman huomiota kisoissakin rataantutustumisessa, että helpotetaan hieman, jos eka keppi ei ole vahvin. Nyt on sitten kaikki tehty mitä tehdään ennen lauantain piirimestaruuksia.
Iltalenkillä käytiin taas lähipuistossa jälkitreeniä tekemässä. Ella sai natural menu ruudun, joka oli huippuhauskaa taas ja se tapansa mukaan työskenteli tunnollisesti ja tarkasti ja hyvällä ruokahalulla. Auliksen kanssa siirryttiin Tanjan yllytyksestä kolmioon, josta jatkuu jälki eli tallattiin ensin makkararuudun tyyliin kolmio, jonka kärjestä lähti tiheä jälki, jossa joka askeleella nami. Pyrrihän lähti kolmion kärkeen edettyään nuuskuttamaan jälkeä eteenpäin, mikä oli toivottukin käytös. Hitaasti, mutta tarkasti ja tosi innokkaasti. Näitä nyt sit varmaan sahataan muutama, kun mulle ei oo vielä paljastettu mikä on seuraava askel treeneissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti