Viimeinen kisapäivä
Viimeisenä päivänä PAWC:ssä kisattiin vielä yksi agilityrata. Väsymys alkoi jo painaa itsellä aamusta ja oli hieman hankaluuksia päästä oikeaan fiilikseen, mutta kyllä se lopulta löytyi juuri ennen rataantutustumista. Suomen joukkueen ollessa pieni oli todella mukavaa, kuten aina tässä tapahtumassa, että kaikki kannustavat kaikkia, pahimmat kilpailijat sen hetkisissä yhteistuloksissa toivottelevat onnea ja tsemppejä tuli niin sveitsiläisiltä, hollantilaisilta kuin monilta muiltakin.
Radan rakennusta
Ellalla jo väsymys painoi enkä enää saanut sitä ihan hereille niinkuin kahtena ensimmäisenä päivänä, mutta taisteltiin kuitenkin hitaahko nolla radalta. Tämän jälkeen oli jo sellainen olo, että kaikki oli annettu ja jalat ei enää kantaisi, mutta niin ne vaan kantoi vielä Auliksen kanssakin nollan. Tällä radalla ei Ellan kanssa ylletty palkintosijoille, Auliksen kanssa voitto.
Sunnuntain agilityradan kategoria 3 palkintojenjako
Sarzakin viimeisenä päivänä vielä Hilman kanssa sai onneksi onnistumisen ja päätyi omassa kategoriassaan kolmannelle sijalle päivän radalla.
Sunnuntain radan kategoria 6 palkintojenjako
Tässä vaiheessa sitten olinkin jo totaalisen loppu ja keskityttiin seuraamaan maksien yksilöfinaalia, lepäämään ja odottelemaan tuloksia.
Tiesin, että kolmella puhtaalla radalla, joista kahdesti palkintopallilla Ella olisi kohtuullisen korkealla yhteistuloksissa, joten Auliksen vein autoon jo lepäilemään. Ryhmän 3 yhteistulosten palkintojenjaossa Ella kutsuttiin pronssille, Maric Köllnerová ja Petty Tsekeistä hopealle ja hämmästyksekseni minut ja Aulis julistettiin voittajiksi, josta aiheutui lievä hämminki protestoituani tuloksia palkintopallilta. Säännöt toki sanovat, että koirakon saa sijoittaa, vaikka olisi yksi hylätty rata, mutta tämän pitäisi myös tarkoittaa 250 virhepistettä, joita ei ollut meille laskettu. Sääntöjä minulla ei ollut pallilla käytettävissäni, vaan järjestäjien vaatiessa, että sääntöjen mukaan olen voittanut kultaa, nousin vastahakoisesti korkeimmalle pallille Tsekin edustajan kanssa Ella sylissä, otin palkinnot vastaan ja kuuntelin (valitettavasti erittäin pitkän version) Maamme-laulusta.
Tarkistin säännöt netistä, että todellakin Aulikselle olisi tullut laskea se 250 virhepistettä kuten muistinkin ja kävimme jättämässä yhdessä Tsekin ja Saksan kanssa protestin järjestäjille ryhmän tuloksista. Jonkinmoisen väännön jälkeen tulokset saatiin lopulta korjattua, mutta järjestäjät eivät suostuneet uusimaan palkintojenjakoseremoniaa väärin laskettujen yhteistulosten osalta pyynnöstä huolimatta, vaan ohjeistivat vain vaihtamaan palkinnot keskenämme. Päädyimme vaihtamaan palkinnot ja kävimme palkintopallissa ottamassa valokuvat oikeasta järjestyksestä. Tsekeissä oltiin onnellisia mestaruudesta, olin onnellinen itse siitä, että vääryydellä saamani palkinnot päätyivät oikeille omistajille sekä siitä, että pronssin ansainnut Saksan edustaja sai oman palkintonsa. Ella siis oikeasti yhteistuloksissa hopealla, kultaa Tsekin Maric Köllnerová ja Petty ja pronssilla Saksan Silke Jansen ja El Hacho. Itsepintaisesta halustani luovuttaa palkinnot oikeille ihmisille sain useammaltakin taholta kiitosta.
Ryhmä kolme oikea järjestys
Iltasella kävimme vielä suomalaisten kesken syömässä kaupungilla ja vetäydyimme lepäämään yön yli.
Kotimatka
Aamulla lähdin ajelemaan takaisin kohti Prahaa. Alkumatka oli ajomatkalta taas hieman tuskallista unkarilaisilla pikkuisilla maanteillä, joilla on teiden kokoon lähten jotenkin kohtuuttoman paljon liikennettä.
Tie 44
Moottoritielle päästyä matka alkoi taas sujua helpommin ja joutuisasti. Päivällä maisemat oli mukavampia kuin toiseen suuntaan yöllä ajaessa ja oli helpompi pysyä hereillä. Jossain vaiheessa ennen Budapestiä osuimme saderintamaan ja sadetta riitti johonkin Slovakian rajan paikkeille asti.
Tuulivoimaloita Unkarin pohjoisosassa riitti
Slovakia meni taas kuten toiseenkin suuntaan oikeastaan melkein huomaamatta. Bratislava tuli nähtyä ja sitten yhtäkkiä olikin jo vastassa Tsekin raja.
Raja-asema. Tervetuloa Slovakiaan
Bratislava
Raja-asema. Tervetuloa Tsekin tasavaltaan
Tsekeissä matka sujui edelleen joutuisasti, mutta paikallisten moottoriteiden betonilaattapäällysteiden kunto on ihan hirvittävä. Iso osa matkasta oli pakko ajaa suurimmaksi osaksi ohituskaistalla, kun oikea kaista täristi niin paljon että kävi sääliksi eniten takaluukussa olleita koiria, ehkä vähän vuokra-autoa ja itseäkin. Tietöitä oli aika paljon, eli asialle kyllä tehdään jotain, mutta noilla liikennemäärillä ei vaan tiet tunnu pysyvän ehjinä.
Tietyö moottoritiellä Tsekissä
Tyypillinen mäkinen tsekkimaisema.
Praha
Lopulta perillä lentokentällä ohjelmassa vuokra-auton tankkaus ja palautus. Oikean terminaalin varmistamisen jälkeen koirien ulkoilutus, check-in ja koirien luovutus kuljetettavaksi.
Prahan lentokenttä, terminaali 2
Onneksi tällä kertaa en edes yrittänyt venyttää viimetinkaan, jostain syystä turvatarkastuksessa meni tolkuttoman kauan. Voitin taas metallinpaljastinarvonnassa vielä itsekin ja pääsin kopeloitavaksi ja reppukin haluttiin penkoa täällä päässä myös sisäpuolelta.
Itse lento sujui hyvin ja oltiin 25 minuuttia etuajassa Helsinki-Vantaalla. Sieltä nopeasti kamat autoon, Lohjan ABC:lle ulkoiluttamaan koirat ja kolmen aikaan yöllä olinkin jo omassa sängyssä.
Mielenkiintoinen yksityiskohta matkustamisesta, muuten on, että ainoa paikka, jossa katsottiin koirien papereita oli check-in Helsingissä kun olimme lähdössä pois Suomesta. Yhteenkään maahan mennessä ei kukaan tarkistanut tuontimääräyksien täyttymistä, mukaan lukien Suomeen palatessa. Kentällä vain useampikin työntekijä halusi nähdä minkä näköisiä koiria laatikoissa on, mutta papereita ei kysellyt kukaan.
Ensi vuonna kisat on Pohjois-Italiassa, Vogherassa, johon olisi taas tarkoitus lähteä. Matkan jälkitunnelmista kirjoittelen ehkä vielä lisää myöhemmin, kunhan saan vähän sulateltua ja levättyä. Vielä väsyttää ohjaajaa ja koiratkin on nukkuneet koko päivän lukuunottamatta vääntäytymistä syömään ja ulkoilemaan.
Lopputulos kuitenkin tiivistettynä itseni osalta:
Aulis 2 radalta kultaa, yhdeltä hylkäys, lopputuloksissa PAWC ryhmä 3 6. sija.
Ella 2 radalta pronssia, kaikilta radoilta nolla, lopputuloksissa PAWC ryhmä 3 hopeaa.
Sankarit ja saalis
Suomen osalta lisäksi Sarzalle ja Hilmalle sunnuntain radalta ryhmän 6 pronssimitali. Yhteensä siis 6 mitalia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti